Missä: VÄRE (luokka F102), Aalto-yliopiston campus (Metro-aseman rakennus)

Uusien medioiden, teknologian kehityksen ja elokuvan rooli nykyelämän estetiikassa on aihe, josta käytävällä keskustelulla on pitkät juuret.

Vuosisata sitten elokuvasta keskusteltiin kiihkeästi. Painopiste oli yleensä teknologiassa. Gilbert Seldes esitti kirjassaan The Seven Lively Arts (1924), ettei kasvavasti näytelmällisyyteen perustuva elokuvatuotanto kylliksi hyödyntänyt elokuvan teknisiä mahdollisuuksia. Nopeat leikkaukset ja slapstick mahdollistivat elokuvassa taiteellisen ilmaisun, jonka hyödyntämisessä elokuvatuotanto epäonnistui teatterimaisilla otteillaan. Walter Benjamin kuvitteli elokuvan uusien mahdollisuuksien, kuten lähikuvan ja hidastuksen tekevän ihmiskunnan tietoisemmaksi ympäröivästä todellisuudesta.

Median ja teknologian edistysaskeleista uumoiltiin aikamoista science fictionia 1990-luvulla. Jaron Lanier visioi meidän kaikkien istuvan pian virtuaalikypärät päässä. Laitteen kulttuurisena ykköstehtävänä hän näki television tuhoamisen. Mario Perniolan mediafilosofiassa keskityttiin kulutuskulttuurin vaikutuksiin. Ajattelija näki kulutustuotteiden ja mediatarjonnan vyöryn ajavan ihmisen kokemaan itsensä lopulta vain esineeksi tai koneeksi.

Digitaalinen kulttuuri on kehittynyt usein kuitenkin lähinnä mahdollistamaan turvallisia perusasioita isovanhempien videotervehdyksistä karttaohjelmiin. Kännykät mahdollistavat suunnistamisen ja tiedonsaannin vieraissa kaupungeissa paikkatietojärjestelmineen ja varsin nopeasti päivittyvine sääkarttoineen.

Toisaalta kone- ja esinemetaforat, ja ihmisen paikoin oudot kokemukset teknologiasta ovat nekin tulleet jäädäkseen. Taiteessa teknologialla leikkiminen on saanut jopa äärimmäisiä ilmaisuja. Missä mennään nyt? Instagramin ja TikTokin loputon montaasivirta on tuonut ihmisten arkeen valtavasti slapstickia. 5G-estetiikka ohjaa liikkumista ja pitää tietomme ajan tasalla. Miten ihminen itse, teknologisena oliona, mediana, toimii nykypäivän käsityksen mukaan – aivotutkimuksen ja mielenfilosofian uusien näkökulmien kautta katsottuna? Voisiko esteettistä arvostelmaa ajatella esteettisen kokemuksen mediana? Näihin kysymyksiin paneudutaan SES:in keväseminaarissa.

Seminaariin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Ohjelma

12:00             Alkusanat ja puhujien esittely

12:15             Max Ryynänen, ”Videomies”: Ihminen mediassa, media ihmisessä – Mario Perniolan media- ja elokuvafilosofia

13:00             Enea Bianchi, Becoming-thing. The experience of virtuality in Mario Perniola (Huom! Tämä alustus tapahtuu Zoomin välityksellä ja se on englanniksi)

13:45             Tauko 30 min

14:15             Onerva Kiianlinna, Ihmisen mekaniikka: esteettinen arvostelma esteettisen kokemuksen mediumina

15:00             Sanna Lehtinen, 5G-estetiikka

15:45             Loppukeskustelu

Lisätietoja: Max Ryynänen (max.ryynanen@aalto.fi, 050 336 5394)

Tiistaina 17.5. klo 13:00–16.30 Tieteiden talon väistötilassa (Runeberginkatu 14–16), huone A305 ja Zoomissa

Suomen Estetiikan Seura julkaisee keväällä 2022 kokoomateoksen Ympäristömuutos ja estetiikka (toim. Jukka Mikkonen, Sanna Lehtinen, Kaisa Kortekallio ja Noora-Helena Korpelainen). Ilmastonmuutoksen muuttaessa ympäristöjä myös ihmisten ympäristöihin liittämät merkitykset ja arvot muuttuvat. Vastaavasti näitä merkityksiä ja arvoja tutkivat tieteenalat joutuvat arvioimaan uudelleen omia lähtökohtiaan ja käsityksiään. Kokoelma selvittää ympäristömuutoksen esteettisiä merkityksiä monipuolisesti ja -alaisesti eri tieteiden ja taiteiden näkökulmista.

Seuran kevätseminaari kokoaa teoksen kirjoittajia yhteen esittelemään teoksen teemoja ja artikkeleita. Seminaarin järjestetään Tieteiden talon väistötiloissa Aalto-yliopiston Töölön rakennuksessa. Seminaaria voi seurata myös etänä Zoomissa. Linkin Zoom-tapaamiseen voit pyytää seuran sihteeriltä Jussi Pentikäiseltä (jussi.pentikainen@helsinki.fi).

Ohjelma:

13.00 Seminaarin alkusanat 

13.00–13.15 Sanna Lehtinen: Ympäristömuutos ja estetiikka -teoksen esittely 

13.15–13.45 Ari Lehtinen: Ympäristökriisi ja kaupunkiestetiikka – posthumanistinen näkökulma  

13.45–14.15 Iida Kalakoski: Korjausrakentamista luovasti ja hoivaten (Zoom) 

14.15–14.45 Matti Tainio: Urbaanissa yöluonnossa liikkumisen estetiikka 

14.45–15.00 Tauko  

15.00–15.30 Karoliina Lummaa: Ekosysteemipalvelut kirjallisuudentutkimuksen asiana

15.30–16.00 Kaisa Kortekallio: Lahoava antropos Antti Salmisen Lomonosovin moottorissa ja MIRissä 

16.00–16.30 Annette Arlander: Kasvit ja esitys 

16.30 Loppusanat