Viime vuosina Uuden Musiikin Kilpailusta on kasvanut korkeatasoinen ja kansainvälistä huomiota keräävä musiikkikilpailu, joka houkuttelee niin eturivin artisteja kuin läpimurtoaan etsiviä tulokkaita. UMK on tuottanut monia Suomen viime vuosien kuunnelluimpia kappaleita ja näin vaikuttanut siihen, mitä suomalaiset kuuntelevat ja miten suomalainen populaarimusiikki näyttäytyy maailmalla. UMK:ta on etenkin kiittäminen rap-artisti Käärijän läpimurrosta, joka on ollut vuoden 2023 huomattavin esteettinen ilmiö. 

Samalla UMK on palkintoperusteiden mukaisesti siivittänyt keskustelua hyvästä ja huonosta mausta, Euroviisuista ja jaetuista esteettisistä kokemuksista. 

Suomen Estetiikan Seuran nimeämänä palkinnon valitsi seuran puheenjohtaja FT, dos. Harri Mäcklin sekä seuran hallituksen jäsen, FM Anne Rysti.

Suomen Estetiikan Seura ry:n kunniapalkinto vuoden esteettisestä teosta myönnetään henkilölle tai yhteisölle, joka toiminnallaan, tuotteillaan tai ajatuksillaan edistää keskustelua taiteen, kauneuden ja esteettisen arvon kysymyksistä. Vuonna 2022 palkinto myönnetään musiikkineuvos Jukka Haavistolle.

Haavistolle palkinto myönnetään hänen levytyksestään “September Song” (Bluelight Records, 2022), joka on 92-vuotiaan vibrafonisti-haitaristin ensimmäinen soololevy. Alun perin Haaviston 80-vuotissyntymäpäivän kunniaksi äänitetty ja vasta tänä vuonna julkaistu albumi edustaa musiikillista perinteistä swingiä, jonka taitajana Haavisto on tunnettu jo vuosikymmenten ajan. Repertuaarina toimii joukko jazzstandardeja, jotka Haavisto yhtyeineen tulkitsee genren swing-juurille uskollisesti ja teknisesti taidokkaasti.

“September Song” toimii korvaamattomana näytteenä niin Haaviston omasta soitannasta kuin myös suomalaisen swingin kultakaudesta, josta jälkipolville on jäänyt muistoksi vain rajallinen määrä levytyksiä. Arvokkaaksi esteettiseksi teoksi albumin nostaa soiton taidokkuuden lisäksi myös juuri sen historiallinen arvo: levytyksen ansiosta suomalaisen jazzin ystävät ovat saaneet pysyvän muiston genren historiasta.

Jukka Haavisto on musiikkiuransa ohella toiminut myös tietokirjailijana. Hänen teoksensa Puuvillapelloilta kaskimaille: Jatsin ja jazzin vaiheita Suomessa (Otava, 1991) on vielä yli 30 vuotta myöhemminkin kattavin katsaus suomalaisen jazzin historiasta ja sen edustajista. Tässä teoksessa Haavisto itsekin korostaa, että sana “amatööri” juontaa juurensa ranskankielisestä termistä, joka viittaa rakkauteen. Juuri tästä rakkaudesta musiikkiin Haaviston ura toimiikin malliesimerkkinä.

Suomen Estetiikan Seuran nimeämänä palkinnon valitsi seuran sihteeri FM Jussi Pentikäinen.