• The Spring Seminar by Finnish Society for Aesthetics
• Time: Tuesday 28/4/2026, 13:00–16:30
• Place: Tieteiden talo, Cedercreutz (Kirkkokatu 6, Helsinki)
• Free entrance
• Zoom Registration

In, Out, and Between

Art has invariably oscillated between the poles of popular versus niche – is it always a compromise to create art for the masses, and is difficulty an automatic seal of high art? Does the artist need to consider their audience? Without an audience, does a work of art even exist? Who belongs, who is an outsider, why, and how do these divisions affect our social relations? Is it possible to write in-depth art criticism that everyone understands? What kind of art and art discourse unites and includes, and what creates conflicts and excludes? Do we need both?  

The seminar examines both physical and conceptual access to art, the power relations that govern who and what is given a stage, and why we must protect freedom in art.

The event is free of charge and open to all audiences. You can also participate via Zoom. Register here by the 27th of April. The seminar is held in English.

Programme

13:00 Chair of Finnish Society for Aesthetics, Vice rector, Dr. Ossi Naukkarinen: Opening Remarks

13:15–13.45 Prof Dr. Michael Birchall: From the Margins to the Centre: Participation Models in Contemporary Art 

Since the rise of relational aesthetics in the 1990s, participation has become a defining paradigm in contemporary art. Artistic practices increasingly invite audiences to engage, contribute, and co-produce meaning, positioning participation as a strategy for inclusion. At the same time, this shift raises critical questions about access, agency, and the uneven distribution of cultural capital: who is truly able to participate, and under what conditions? As art institutions expand their commitment to accessibility and inclusion, participation itself may place new demands on audiences, requiring particular forms of knowledge or social positioning. By examining these tensions, the focus turns to how artistic practices move from the margins to the centre, and what is at stake in that transition.

13:45–14:15 Curator Paula Korte: “Something Colorful, Playful and Fun” – Public Art as Contemporary Art

The percentage for art principle has brought art into our shared public space for almost a century. Originally acquired to decorate schools and hospitals, the guiding ideals for public art were art education and the beautification of our everyday environment. Today, democratic accessibility is the ideological core of public art – art that doesn’t require cultural capital or a paid admission ticket. How do we reconcile the discourses and aesthetics of contemporary art with the public demand for simple and easy art? Can public art serve as a low-threshold first contact with contemporary art?

14:15–14:45 Coffee Break

14:45–15:15 Artistic Director Jussi Sorjanen: Edgy for Everyone: Can an Institution be Accessible without Compromises?

Like a Ramones t-shirt sold at H&M, like Lordi playing hard rock at Eurovision, like a former activist working for a corporate communications agency, many theatres and cultural institutions are chasing new audiences. They are balancing between trying not to be the most boring place ever but not to scare the former audiences and theatre lovers away. They strive to be relevant, they want to be edgy. Furthermore, they wish to be accessible and for everyone. Such paradoxes are felt by artistic directors every day while creating the repertoire, as they try to answer the question: ”Who is it for?”

15:15–15.45 Prof Dr. Reinold Schmücker: Art in the Age of Access – Why secondary conditions of access are becoming increasingly relevant and the distinction between high art and mass art may be obsolescent

Cultural participation requires access to works of art. However, the meaning of ‘access to works of art’ is undergoing profound change due to the digital transformation. The lecture explains why this is the case, why secondary conditions of access are becoming increasingly important, and why the distinction between high art and mass art is becoming increasingly difficult and losing its significance.

15:45–16:30 General Discussion 

Speakers

Michael Birchall is Professor of Exhibiting, Curating and Mediating in Contemporary Art at the Academy of Fine Arts in Helsinki. He was previously Co-Director of Exhibitions at Migros Museum für Gegenwartskunst, where he led a programme of exhibitions, commissions, and publications. His curatorial work focuses on fostering connections between international art histories and local communities, and he has curated exhibitions with artists including Renée Green, Basel Abbas and Ruanne Abou-Rahme, Pilvi Takala, Tarek Lakhrissi, Evan Ifekoya, and Dineo Seshee Raisibe Bopape, among others. He has held curatorial positions at Tate Liverpool, the Walter Phillips Gallery at the Banff Centre in Canada, and Künstlerhaus Stuttgart in Germany. He studied Art History, History, and Curating, and completed his PhD at the University of Wolverhampton. Birchall has taught and lectured at institutions such as Zurich University of the Arts, ETH Zurich, and the Liverpool School of Art, where he is a Visiting Fellow. He has edited and contributed to a wide range of catalogues and journals, and is currently preparing a book on artistic labour and collaboration for Routledge.

Paula Korte is a Finnish curator and critic based in Helsinki. Her field of interest concerns site specific art, public space, posthumanism and ecology in contemporary art. Korte currently works as a Curator of Public Art at HAM Helsinki Art Museum, commissioning Percentage for Art artworks. Recent projects from her previous role at Lahti Museum of Visual Arts Malva include a temporary public art exhibition for Lahti’s European Green Capital year (2021), and an exhibition of three Finnish contemporary artists that examined the role of gardens in forming our relationship with nature (2023). She holds an MA in Aesthetics from the University of Helsinki and BA in Photography, Media, and Digital Imaging from University of Sunderland.

Jussi Sorjanen has acted as the Artistic Director of & Espoo Theatre since 2024 having previously held the same position at Teatteri Viirus and Teatteri Vanha Juko, and worked as a director at Kajaanin Kaupunginteatteri. He has directed productions all over Finland and the theatres he has lead have received numerous awards such as the State Prize for Theatre (Näyttämötaiteen valtionpalkinto), Theatre of the Year, and the Finland Prize (Suomi-palkinto). In addition, Sorjanen has worked as an actor and dramaturg and been active at the culture sector via various positions of trust.

Reinold Schmücker is Professor of Philosophy and Director of the Centre for Advanced Study Access to Cultural Goods in Digital Change at the University of Münster, Germany. From 2022 to 2025, he was President of the German Society for Philosophy. Since 2023, he has been co-editor of the Zeitschrift für Ästhetik und Allgemeine Kunstwissenschaft. In 2024, he organised the XXVI German Congress of Philosophy #digital|denken. In addition to books and essays on aesthetics and the philosophy of art, he has published on ethics, legal philosophy and political philosophy. His current research interests focus in particular on the ethics of access to cultural goods, the temporal dimension of justice, and the philosophy of art and artefacts. His monograph Was ist Kunst? Eine Grundlegung (What is Art? A Groundwork) (1997) was republished in 2014, and the second edition of his book Gibt es einen gerechten Krieg? (Is There Such a Thing as a Just War?) (2021) was published in May 2025.

• Suomen Estetiikan Seuran Syysseminaari
• 8.12.2025, klo 13–18
• Tieteiden talo: Cedercreutz-sali (Kirkkokatu 6, Helsinki)
• Vapaa pääsy

Taide on eri aikoina ja maissa ollut keskeinen kansallisuuden rakentamisen ja joskus myös kyseenalaistamisen keino. Nykyisessä globaalissa ja suomalaisessa poliittisessa tilanteessa taiteen, esteettisyyden ja kansallisuuden suhteet toisiinsa ovat jälleen kuohunnassa. Tarvitaanko kansallinen taidekaanon, jonka tunteminen on pääsylippu kansalaisuuteen? Tarkoittaako kansallinen taide militarisoitunuttu taidetta? Sulkeeko taide ovia vai avaako se ikkunoita? Miten esteettiset ilmiöt kuten pukeutuminen, ruoka, kielet ja luonto liittyvät kansallisuuteen 2020-luvulla? Miltä Suomen pitäisi näyttää, kuulostaa ja maistua nyt ja kahdenkymmenen vuoden päästä? Onko Suomi sama pääkaupunkiseudulla ja Kainuussa? Kenen näkemyksillä tällaisissa asioissa on valtaa? Miksi Ville Valo sai lokakuussa 2025 juuri Suomi-palkinnon?

Tervetuloa kuuntelemaan asiantuntijapuheenvuoroja ja keskustelemaan Suomen Estetiikan Seuran syysseminaariin Jean Sibeliuksen päivänä maanantaina 8.12.2025 klo 13–18 Tieteiden talolle!  

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Seminaariin voi osallistua myös Zoomin välityksellä. Ilmoittautuminen Zoom-yhteyteen lomakkeella (Google Forms).

 Ohjelma:

13.00–13.15 Ossi Naukkarinen: Seminaarin avaus

13.15–13.45 Susanna Pettersson : Kulttuuri ja resilienssin rakentuminen

Kulttuuri rakentaa identiteettiämme. Se luo edellytykset jaettuihin kokemuksiin ja arvopohjaiseen keskusteluun. Kuinka tämä näyttäytyy historian ja kulttuuriperinnön, mutta myös yhteiskunnan ylisektoriaalisen yhteistyön näkökulmista? Entä miksi kulttuuri otetaan kohteeksi silloin, kun identiteettiämme halutaan horjuttaa tai murtaa? Puheenvuorossa esitetään, että vahva kulttuuri luo resilienssiä — ymmärrystä itsestä ja yhteisöstä.

13.45–14.15 H. K. (Hannu) Riikonen: Kaanon, käännökset, kansakunta

Esitelmässä tarkastellaan käännösten merkitystä kaunokirjallisuuden kanonisaatioprosessissa. Tullakseen kaanoniin kuuluvaksi oman kielialueen ulkopuolella teos on aina tarvinnut käännöksiä. Erityistä huomiota esitelmässä kiinnitetään ns. Goethezeitiin, jolloin kanonisten teosten kääntäminen oli erityisen vilkasta ja jolloin syntyi myös tavallaan kanonisoituja käännöksiä. Myös maailmankirjallisuuden (Weltliteratur) käsite tuli tuolloin käyttöön. Muuten esillä on erityisesti Suomen tilanne 1800-luvun jälkipuoliskolla ja 1900-luvun alussa. Käännöksiä, nimenomaan Euroopan kirjallisuuden klassisia ja kanonisoiduimpia teoksia käännettiin kirjakielen kehittämiseksi ja oman kulttuurin saattamiseksi yhteyteen Euroopan kanssa. Tarkoituksena oli samalla osoittaa, miten parhaimmatkin teokset taipuivat suomen kielelle. Tällöin on syytä kiinnittää huomiota myös teosten valikointiin.

14.15–14.45 Max Ryynänen: Kansa, rotu, estetiikka: Huomioita taide- ja rotufilosofioiden kipeistä kohtauspinnoista 

Taide, estetiikka ja erilaiset rotuopit ovat aatehistoriallisesti törmäilleet monin tavoin – niin kansainvälisesti kuin myös Suomessa. Teen lyhyen katsauksen erilaisiin ilmentymiin ja kombinaatioihin, mutta kysyn ennen kaikkea mitä niistä on opittavissa ja millainen rooli estetiikalla voisi olla näiden (tai nykyisten ajattelutapojen) pohtimisessa.

14.45–15.15 Kahvitauko: Vegaanisia kaneli-luumupullia

15.15–15.45 Alpo Väkevä: Kirjallisuus kansakuntaa rakentamassa: Raoul Palmgrenin Suuren linjan esteettinen ja nationalistinen tulkinta 

Esitelmä tarkastelee, millaisena vasemmistointellektuelli Raoul Palmgren näki teoksessaan Suuri linja (1948) kirjallisuuden tehtävän kansakunnan rakentamisessa. Teos kuvaa kansakuntaa sivistyksen ja kulttuurisen perinnön varaan rakentuvana kokonaisuutena ja tulkitsee tätä perintöä uudelleen vasemmistolaisesta näkökulmasta. Se osoittaa, miten Palmgren etsi kansallisesta kulttuuriperinnöstä tukea sodan jälkeisinä vuosina kansandemokraattiselle liikkeelle ja näki kirjallisuuden keskeisenä välineenä kansallisen tietoisuuden muovaamisessa. Käyttämällä erilaisia ilmaisukeinoja kirjallisuus saattoi auttaa kansaa tunnistamaan itsensä ja ymmärtämään ympäröivää todellisuutta.

15.45–16.15 Minna Henriksson: Suomalaisuuden esteettiset rajat sotienvälisen ajan kuvataiteessa

Puheenvuoro käsittelee Birger Carlstedtin ja Edvin Lydenin abstraktien maalausten tuomitsemista epäsuomalaisina valtaapitävien kriitikoiden, kuten Onni Okkosen, Ludvig Vennervirran ja Edvard Richterin, sekä taideyhdistyksen puheenjohtaja Akseli Gallen-Kallelan toimesta

16.15–17.00 Loppukeskustelu

17.00–18.00 Palkintojenjako ja kuohuviinitarjoilu

Puhujien esittelyt:

FT Susanna Pettersson on Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja ja museologian dosentti Jyväskylän yliopistossa. Hän on ollut Nationalmuseumin johtaja Tukholmassa, Ateneumin taidemuseon johtaja, Suomen Lontoon Instituutin johtaja ja Alvar Aalto -säätiön ja museon johtaja. Lisäksi hän on Dextra Artesin (Norja), Arkkitehtuuri- ja designmuseon säätiön, Erätauko-säätiön, Nordean taidesäätiön sekä Ritarikuntien hallituksen jäsen. Julkaisuissaan ja artikkeleissaan hän on keskittynyt museohistoriaan ja kokoelmatutkimukseen sekä 1800-luvun sekä 1900-luvun alun suomalaiseen ja pohjoismaiseen taiteeseen. Uusin, yhdessä Anna-Maria von Bonsdorffin kanssa toimitettu kirja Nordic Art and Way of Life ilmestyi syksyllä 2024 (Mercatorfonds). 

H. K. (Hannu) Riikonen on Helsingin yliopiston yleisen kirjallisuustieteen emeritusprofessori sekä Suomalaisen Tiedeakatemian ja Suomen Tiedeseuran jäsen. Hän on tutkinut mm. antiikin kirjallisuutta, James Joycen ja Pentti Saarikosken tuotantoa, suomennosten historiaa sekä oppihistoriaa. 

Max Ryynänen on visuaalisen kulttuurin teorian johtava yliopistolehtori Aalto-yliopistossa ja varsin uuden estetiikan järjestön The Society of Dialogical Aestheticsin puheenjohtaja.

FT Alpo Väkevä väitteli otsikolla ”Kahden vapauden ihanteen välissä: Raoul Palmgrenin taidekäsitys vuosina 1929–1953” Helsingin yliopistossa syyskuussa 2025. Hän työskentelee tietoasiantuntijana Työväenliikkeen kirjastossa.  

Minna Henriksson (s. 1976 Oulussa, asuu Helsingissä) on kuvataiteilija, joka työskentelee monivälineisesti mm. tekstin, piirustuksen, maalauksen ja linoleikkausten parissa.

Suomen Estetiikan Seuran perinteinen Kevätseminaari järjestetään tänä vuonna tiistaina 13.5.2025, klo 13–17, Tieteiden talolla, Cedercreutz-salissa (Kirkkokatu 6, Helsinki). Kevätseminaarin otsikko on ”Estetiikka, taide ja tekoäly”.

Seminaariin on vapaa pääsy ja tapahtuma on avoin kaikille.

Seminaariin voi osallistua myös etänä Zoomin välitykselle. Linkin saadaksesi laita sähköpostia osoitteeseen suomenestetiikanseura[at]gmail.com

Huom. Ohjelman aikatauluun on tullut muutama muutos. Aikataulu on päivitetty alle.

Estetiikka, taide ja tekoäly

Erilaiset tekoälyt ovat kaikkialla. Viime vuosina on kohistu eniten generatiivisista tekoälyistä kuten ChatGPT:stä, mutta ne ovat vain pieni osa laajaa ja pitkään rakennettua teknologis-taloudellista kokonaisuutta. Tekoäly on mukana aina, kun esimerkiksi käytämme puhelintamme tai hyödynnämme sähköverkkoa; tekoälyn käyttö läpäisee nyky-yhteiskunnan. Tekoälyjen monimutkainen verkosto muokkaa väistämättä myös esteettistä elämäämme. Sitä, millaista taidetta tehdään, millaiseksi ympäristöt muuttuvat kasvavien materiaali- ja energiavirtojen kurimuksessa, millaisia esteettisiä ilmiöitä kohtaamme Internetissä ja enenevässä määrin myös sitä, miten akateemiset esteetikot tekevät tutkimusta. Yhteiselämämme tekoälyn kanssa muokkaa ajatuksiamme, toimintaamme ja tunteitamme.

Tervetuloa kuuntelemaan asiantuntijapuheenvuoroja ja keskustelemaan siitä, miten tekoälyn eri versiot liittyvät nykyestetiikkaan. Mitä tiedämme nyt, ja mihin olemme ehkä menossa? Mitä tekoäly ei ehkä tulevaisuudessakaan voi tehdä?

Ohjelma:

13–13.15 Ossi Naukkarinen: Seminaarin avaus

13.15–13.45 Juuso Pekkinen: Tekoäly ja journalismi – katso kuvat!

Monet toimittajat käyttävät työssään lähes päivittäin erilaisia tekoälytyökaluja Mitä pitää huomioida, kun tekoälyä hyödynnetään journalistisessa viitekehyksessä? Voiko tekoäly pelastaa meidän klikkiotsikoilta.

13.45–14.15 Jaana Parviainen: Sosiaaliset robotit ja ruumiillisuus

Sosiaalisia robotteja on jo pitkään kehitetty uudenlaisiksi kumppaneiksi lievittämään ihmisten yksinäisyyden kokemuksia sekä nähdyksi ja hyväksytyksi tulemisen tarvetta. Alustus käsittelee sosiaalisten robottien ruumiillisuutta fenomenologian pohjalta. Kysyn, miten robotteihin rakennetaan elollisuuden illuusio, joka saa monet kohtelemaan niitä elävinä olentoina ja liittämään niihin esteettisiä kykyjä.

14.15–14.45 Hanna Renvall: Musiikki on kuulijan aivoissa

Tekoälyä käytetään enenevästi monimutkaisten aivokuvantamissignaalien tulkintaan niin perustutkimuksessa kuin kehitettäessä kuvantamismenetelmille uusia kliinisiä sovelluksia. Erityisesti monimutkaisten, ihmisille tärkeiden ulkoisten ärsykkeiden kuten puheen tai musiikin käsittelyn tarkempi ymmärtäminen voisi avata mahdollisuuksia niin aivokuvantamisen kuin esimerkiksi musiikkiterapian tehokkaampaan käyttöön kuntoutuksessa ja opetuksessa. Esitelmässäni kerron viimeaikaisista tutkimuksistamme, joissa olemme hyödyntäneet tekoälyä ymmärtääksemme erilaisten äänten käsittelyä aivokuorella. Pohdin lisäksi lähestymistavan mahdollisuuksia lisätä ymmärrystämme musiikin kokemuksesta yksilötasolla.

14.45–15.00 Kahvitauko: Vegaanisia pullia

15.00–15.30 Pasi Rauhala: Uuden maailman raunioilla – tekoäly kuvataiteilijan työkalupakissa

Puheenvuorossaan Pasi Rauhala esittelee uuden teoskokonaisuuden, jossa tekoäly toimii keskeisenä osatekijänä taiteellisessa prosessissa. Esitys avaa, miten erilaiset tekoälytyökalut ovat olleet mukana teoksen rakentumisessa aina ideoinnista ja suunnittelusta näyttelyteknisiin ratkaisuihin saakka. 

15.30–16.00 Tatu Peterssen-Jessen: Tekoäly ja Vihaiset Linnut

Esitelmässä tarkastellaan, miten Rovio Entertainment on hyödyntänyt generatiivista tekoälyä taideprosesissaan. Vanhempi Taiteellinen-Johtaja, Tatu Petersen-Jessen kertoo miten he ovat lähestyneet laadun ja brändi-identiteetin säilyttämistä meneillään olevassa työskentelytapojen murroksessa – ja kuinka tärkeää lopputuloksen kannalta on säilyttää visuaalisten suunnittelijoiden rooli prosessissa. Esitys käsittelee paitsi teknisiä ratkaisuja ja eettisiä kysymyksiä, myös sitä, miten tekoäly haastaa perinteisiä käsityksiä tekijyydestä, estetiikasta ja taiteellisesta kontrollista pelikehityksen kontekstissa.

16.15–17.00 Yleinen keskustelu (Arokallio-sali)

Puhujien esittelyt:

Juuso Pekkinen on tieteeseen, teknologiaan ja digitaalisen kulttuurin ilmiöihin perehtynyt toimittaja. Juuso tekee Ylen Tiedeykköstä, sekä on mukana Ylen aamun Jälkidigi-raadissa.

Jaana Parviainen on filosofian dosentti ja yliopistotutkija Tampereen yliopistossa. Hän on erikoistunut teknologian yhteiskuntafilosofiaan. Viime vuosina hän tutkinut muun muassa robotiikkaan asetettuja odotuksia hoivakriisin ratkaisijana, teknojättien tekoälyn etiikkapesua ja algoritmista päätöksentekoa julkisissa palveluissa.

Hanna Renvall toimii soveltavan aivokuvantamisen apulaisprofessorina Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. Hän on omassa tutkimustyössään kartoittanut kognitiivisia toimintoja ja eri aistijärjestelmiin liittyviä aivokuoriedustuksia niin terveissä aivoissa kuin erilaisissa neurologisissa sairauksissa. Hän on lisäksi aktiivinen amatöörimuusikko.

Pasi Rauhala on paikkasidonnaiseen ja vuorovaikutteiseen taiteeseen erikoistunut tulevaisuusorientoitunut kuvataiteilija 

Tatu Petersen-Jessen toimii  taiteellisena johtajana Rovio Entertainmentilla.

Julkinen tila syntyy poliittisten päätösten, kaavoituksen ja rakentamisen tuloksena. Myös viheralueiden ja julkisen liikenteen suunnittelu sekä rakennusten ja historiallisten kerrostumien suojelu vaikuttavat sen syntyyn. Julkinen tila on ihmisiä ja muita elollisia olentoja varten luotu paikka – yhteisöllinen tila, mutta myös yhteinen kiistan kohde. Julkisen tilan kokemukseen vaikuttavat monet asiat, kuten lainsäädäntö, teknologia ja aistiärsykkeet. Kokemukseen vaikuttaa myös se, kuljetaanko jalan, pyörällä vai jollain muulla kulkuvälineellä.

Onko julkinen tila aina rakennettua ja suunniteltua? Milloin luonto muuttuu julkiseksi tilaksi?
Suomen Estetiikan Seuran syysseminaari valottaa eri näkökulmia ja venyttää käsityksiämme julkisesta tilasta ja sen kokemisesta.

Suomen Estetiikan Seuran perinteinen syysseminaari järjestetään tiistaina 10.12. klo 13 alkaen. Tapahtumapaikkana toimii Helsingin Kaupunginmuseon aula (Aleksanterinkatu 16) ja tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Seminaarin ohjelma

13:00–13:45 Mikko Lindqvist – Julkinen tila arkkitehtuurin historiassa
13:45–14:30 Anna Jensen – Tilat, joista taide tekee julkisia

Tauko 45 min

Meri Kytö – Äänitila julkisena, yhteisenä ja yksityisenä (Peruttu)
15:15–16:00 Denise Ziegler – Poimia kukkia kaupungilla
16:00–16:45 Tiina Rinne – Katu tilana ja väylänä – kävelyn näkökulma

16:45–17:00 palkintojako

Seminaarin inspiraationa on toiminut emeritusprofessori Yrjö Sepänmaan esseistinen teos Ympäristöestetiikan tulevaisuus & Esteettinen ympäristösivistys, jonka Suomen Estetiikan Seura julkaisi vuonna 2023. Teos on avoimesti luettavissa Helda-sivustolla: https://helda.helsinki.fi/items/652c8fec-fd09-4dc7-b1c7-48d965152a81

Seminaari järjestetään keskiviikkona 22.5. klo 13-17 Tieteiden talon salissa 505 (Kirkkokatu 6, Helsinki). Seminaariin on vapaa pääsy. Lisää tilan esteettömyydestä voit lukea täältä: https://www.tieteidentalo.fi/fi/tilat-ja-tilavaraukset/esteettomyys

Seminaariin voi osallistua myös Zoomin välityksellä. Mikäli haluat osallistua etäyhteydellä, olethan yhteydessä seuran sihteeriin (jussi.pentikainen@helsinki.fi).

Seminaari on osa Sivistyksen teemavuotta. Katso muut teemavuoden tapahtumat täältä: https://sivistys.fi

Seminaarin ohjelma

13:00 Tilaisuuden avaus
13:10 Esteettisen ympäristösivistyksen puolesta: keskustelu Yrjön Sepänmaan kanssa

13:55-14:15 Tauko

14:15 Virpi Kaukio – Museo esteettisen ympäristösivistyksen lähteenä
14:45 Ossi Naukkarinen – Ympäristö, hyvinvointi ja sivistys
15:15 Noora Korpelainen – Kolme käsitteellistä lähestymistapaa kestävyyteen estetiikan näkökulmasta

15:45-16:00 Tauko

16:00 Alonzo Heino – Luontokato taiteen/taidonlajina? Tekhnen eettisestä ulottuvuudesta
16:30 Pauline von Bonsdorff – Bildung ja muutos

Suomen Estetiikan Seuran syysseminaari – Taidekokoelman estetiikkaa

13:00 Alkusanat ja puhujien esittely
13:15 Johanna Ruohonen – ”Lyhyt puheenvuoro Taidekodin kokoelman ripustuksesta”
13:30 Kari Tuovinen – ”Taidekokoelmien estetiikkaa: uusia käsitteitä ja tutkimustuloksia”
14:15 Jussi Pentikäinen – ”Taiteen desakralisaatio: Hans-Georg Gadamerin museokritiikki”

15:00–15:30 Tauko

15:30 Saara Hacklin – ”Kokoelman rajoilla: nykytaiteen monimuotoisuutta jäljittämässä”
16:15 Denise Ziegler – ”Interventio: Varasto – taiteilijan kokoelma”
16:30 Matti Tainio – ”(Nyky)taide sairaalassa, esteettisiä näkökulmia”
17:15 Loppukeskustelu
17:45 Palkintojen jako
18:30 Tilaisuus päätyy

Tervetuloa kaikille!

Missä: VÄRE (luokka F102), Aalto-yliopiston campus (Metro-aseman rakennus)

Uusien medioiden, teknologian kehityksen ja elokuvan rooli nykyelämän estetiikassa on aihe, josta käytävällä keskustelulla on pitkät juuret.

Vuosisata sitten elokuvasta keskusteltiin kiihkeästi. Painopiste oli yleensä teknologiassa. Gilbert Seldes esitti kirjassaan The Seven Lively Arts (1924), ettei kasvavasti näytelmällisyyteen perustuva elokuvatuotanto kylliksi hyödyntänyt elokuvan teknisiä mahdollisuuksia. Nopeat leikkaukset ja slapstick mahdollistivat elokuvassa taiteellisen ilmaisun, jonka hyödyntämisessä elokuvatuotanto epäonnistui teatterimaisilla otteillaan. Walter Benjamin kuvitteli elokuvan uusien mahdollisuuksien, kuten lähikuvan ja hidastuksen tekevän ihmiskunnan tietoisemmaksi ympäröivästä todellisuudesta.

Median ja teknologian edistysaskeleista uumoiltiin aikamoista science fictionia 1990-luvulla. Jaron Lanier visioi meidän kaikkien istuvan pian virtuaalikypärät päässä. Laitteen kulttuurisena ykköstehtävänä hän näki television tuhoamisen. Mario Perniolan mediafilosofiassa keskityttiin kulutuskulttuurin vaikutuksiin. Ajattelija näki kulutustuotteiden ja mediatarjonnan vyöryn ajavan ihmisen kokemaan itsensä lopulta vain esineeksi tai koneeksi.

Digitaalinen kulttuuri on kehittynyt usein kuitenkin lähinnä mahdollistamaan turvallisia perusasioita isovanhempien videotervehdyksistä karttaohjelmiin. Kännykät mahdollistavat suunnistamisen ja tiedonsaannin vieraissa kaupungeissa paikkatietojärjestelmineen ja varsin nopeasti päivittyvine sääkarttoineen.

Toisaalta kone- ja esinemetaforat, ja ihmisen paikoin oudot kokemukset teknologiasta ovat nekin tulleet jäädäkseen. Taiteessa teknologialla leikkiminen on saanut jopa äärimmäisiä ilmaisuja. Missä mennään nyt? Instagramin ja TikTokin loputon montaasivirta on tuonut ihmisten arkeen valtavasti slapstickia. 5G-estetiikka ohjaa liikkumista ja pitää tietomme ajan tasalla. Miten ihminen itse, teknologisena oliona, mediana, toimii nykypäivän käsityksen mukaan – aivotutkimuksen ja mielenfilosofian uusien näkökulmien kautta katsottuna? Voisiko esteettistä arvostelmaa ajatella esteettisen kokemuksen mediana? Näihin kysymyksiin paneudutaan SES:in keväseminaarissa.

Seminaariin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Ohjelma

12:00             Alkusanat ja puhujien esittely

12:15             Max Ryynänen, ”Videomies”: Ihminen mediassa, media ihmisessä – Mario Perniolan media- ja elokuvafilosofia

13:00             Enea Bianchi, Becoming-thing. The experience of virtuality in Mario Perniola (Huom! Tämä alustus tapahtuu Zoomin välityksellä ja se on englanniksi)

13:45             Tauko 30 min

14:15             Onerva Kiianlinna, Ihmisen mekaniikka: esteettinen arvostelma esteettisen kokemuksen mediumina

15:00             Sanna Lehtinen, 5G-estetiikka

15:45             Loppukeskustelu

Lisätietoja: Max Ryynänen (max.ryynanen@aalto.fi, 050 336 5394)

Seminaarin ohjelma
13:00 Alkusanat/Martta Heikkilä: ”Suomen Estetiikan Seura 50 vuotta”
13:30 Oiva Kuisma: ”Yrjö Hirn esteettisen elämän tutkijana”
14:00 Arto Haapala: ”Aarne Kinnusen estetiikka”

14:30 Anita Seppä: ”Miten kertoa uudelleen tiede ja taide. Dekolonialisoivia huomioita estetiikasta” (Peruttu)

14:30 Onerva Kiianlinna: ”Evoluutioestetiikka: suomalaiset juuret ja monitieteellinen tulevaisuus”.
15:00-15:30 Tauko
15:30 Yrjö Sepänmaa: ”Esteetikon kolme roolia: tarkkailija, näkijä ja ylläpitäjä”
16:00 Sanna Lehtinen: “Estetiikantutkimus ja suuret haasteet”
16:30 Ossi Naukkarinen: ”Tulevaisuus on tehtävä”
17:00-18:00 SES:n vuosittaisten palkintojen jako, kakkua ja kuohuviiniä

Tervetuloa!

Tiistaina 17.5. klo 13:00–16.30 Tieteiden talon väistötilassa (Runeberginkatu 14–16), huone A305 ja Zoomissa

Suomen Estetiikan Seura julkaisee keväällä 2022 kokoomateoksen Ympäristömuutos ja estetiikka (toim. Jukka Mikkonen, Sanna Lehtinen, Kaisa Kortekallio ja Noora-Helena Korpelainen). Ilmastonmuutoksen muuttaessa ympäristöjä myös ihmisten ympäristöihin liittämät merkitykset ja arvot muuttuvat. Vastaavasti näitä merkityksiä ja arvoja tutkivat tieteenalat joutuvat arvioimaan uudelleen omia lähtökohtiaan ja käsityksiään. Kokoelma selvittää ympäristömuutoksen esteettisiä merkityksiä monipuolisesti ja -alaisesti eri tieteiden ja taiteiden näkökulmista.

Seuran kevätseminaari kokoaa teoksen kirjoittajia yhteen esittelemään teoksen teemoja ja artikkeleita. Seminaarin järjestetään Tieteiden talon väistötiloissa Aalto-yliopiston Töölön rakennuksessa. Seminaaria voi seurata myös etänä Zoomissa. Linkin Zoom-tapaamiseen voit pyytää seuran sihteeriltä Jussi Pentikäiseltä (jussi.pentikainen@helsinki.fi).

Ohjelma:

13.00 Seminaarin alkusanat 

13.00–13.15 Sanna Lehtinen: Ympäristömuutos ja estetiikka -teoksen esittely 

13.15–13.45 Ari Lehtinen: Ympäristökriisi ja kaupunkiestetiikka – posthumanistinen näkökulma  

13.45–14.15 Iida Kalakoski: Korjausrakentamista luovasti ja hoivaten (Zoom) 

14.15–14.45 Matti Tainio: Urbaanissa yöluonnossa liikkumisen estetiikka 

14.45–15.00 Tauko  

15.00–15.30 Karoliina Lummaa: Ekosysteemipalvelut kirjallisuudentutkimuksen asiana

15.30–16.00 Kaisa Kortekallio: Lahoava antropos Antti Salmisen Lomonosovin moottorissa ja MIRissä 

16.00–16.30 Annette Arlander: Kasvit ja esitys 

16.30 Loppusanat 

Seminaarin tarkoituksena on kunnioittaa Yrjö Hirnin (1870–1952) muistoa ja akateemista perintöä. Hirn toimi estetiikan ja nykykansain kirjallisuuden professorina Helsingin yliopistossa vuosina 1910–1937. Hänen ajattelunsa ei kuitenkaan rajaudu pelkästään estetiikkaan tai kirjallisuustieteeseen vaan ulottuu myös muille tieteenaloille kuten psykologiaan, sosiologiaan sekä teatterin ja taiteen historiaan. Hirniä voidaan pitää yhtenä varhaisimmista evoluutioestetiikan kehittelijöistä hänen Lontoossa julkaistun ja useille kielille käännetyn pääteoksensa The Origins of Art: A Psychological & Sociological Inquiry (1900) ansiosta.

Seminaarissa perehdytään sekä Yrjö Hirnin että hänen aikalaistensa ajatteluun ja Hirnille läheisten estetiikan suuntausten kehityskulkuihin.

Vuoden 2021 Suomen Estetiikan Seuran syysseminaari Yrjö Hirn -juhlaseminaari järjestetään perjantaina 10.12. klo 12.15–18.00 internetin välityksellä. Seminaarin etäyhteyden osoite on: https://helsinki.zoom.us/j/62035475107

Etäosallistumista varten saat salasanan seuran sihteeriltä (noora.korpelainen@helsinki.fi).

Seminaarin ohjelma

12.15 Alkusanat: Sanna Lehtinen, Suomen Estetiikan Seuran puheenjohtaja
12.20–13.30 Oiva Kuisma: ”Yrjö Hirn humanismin evoluutiosta”
13.30–14.00 Risto Pitkänen: ”Yrjö Hirnin ajatus empiirisestä estetiikasta”
14.00–14.30 [PERUTTU] Jukka Cadogan: ”Kuvataiteiden historia ja modernismi Yrjö Hirnin tuotannossa 1896-1914”

14.30–14.50 Tauko

14.50–15.20 Onerva Kiianlinna: ”Evoluutioestetiikkaa 2020–luvulla”
15.20–15.50 Olli Sotamaa & Jaakko Stenros: ”Yrjö Hirnin leikin teoria nykypelitutkimuksen valossa”
15.50–16.20 Mikko-Olavi Seppälä: ”Yrjö Hirn ja teatteri – tutkija, opettaja ja teatteripoliitikko”
16.20–17.00 Jan-Ivar Lindén: ”Kiinnostus, kontemplaatio ja Hirnin ilmaisuvietti. Kant ja Aristoteles naturalismin valossa”
17.00 Loppusanat: Martta Heikkilä, Suomen Estetiikan Seuran varapuheenjohtaja

Seminaarin päätteeksi julkistetaan Suomen Estetiikan Seuran vuoden 2021 kunniapalkinnot.