Julkinen tila syntyy poliittisten päätösten, kaavoituksen ja rakentamisen tuloksena. Myös viheralueiden ja julkisen liikenteen suunnittelu sekä rakennusten ja historiallisten kerrostumien suojelu vaikuttavat sen syntyyn. Julkinen tila on ihmisiä ja muita elollisia olentoja varten luotu paikka – yhteisöllinen tila, mutta myös yhteinen kiistan kohde. Julkisen tilan kokemukseen vaikuttavat monet asiat, kuten lainsäädäntö, teknologia ja aistiärsykkeet. Kokemukseen vaikuttaa myös se, kuljetaanko jalan, pyörällä vai jollain muulla kulkuvälineellä.

Onko julkinen tila aina rakennettua ja suunniteltua? Milloin luonto muuttuu julkiseksi tilaksi?
Suomen Estetiikan Seuran syysseminaari valottaa eri näkökulmia ja venyttää käsityksiämme julkisesta tilasta ja sen kokemisesta.

Suomen Estetiikan Seuran perinteinen syysseminaari järjestetään tiistaina 10.12. klo 13 alkaen. Tapahtumapaikkana toimii Helsingin Kaupunginmuseon aula (Aleksanterinkatu 16) ja tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Seminaarin ohjelma

13:00–13:45 Mikko Lindqvist – Julkinen tila arkkitehtuurin historiassa
13:45–14:30 Anna Jensen – Tilat, joista taide tekee julkisia

Tauko 45 min

Meri Kytö – Äänitila julkisena, yhteisenä ja yksityisenä (Peruttu)
15:15–16:00 Denise Ziegler – Poimia kukkia kaupungilla
16:00–16:45 Tiina Rinne – Katu tilana ja väylänä – kävelyn näkökulma

16:45–17:00 palkintojako

Seminaarin inspiraationa on toiminut emeritusprofessori Yrjö Sepänmaan esseistinen teos Ympäristöestetiikan tulevaisuus & Esteettinen ympäristösivistys, jonka Suomen Estetiikan Seura julkaisi vuonna 2023. Teos on avoimesti luettavissa Helda-sivustolla: https://helda.helsinki.fi/items/652c8fec-fd09-4dc7-b1c7-48d965152a81

Seminaari järjestetään keskiviikkona 22.5. klo 13-17 Tieteiden talon salissa 505 (Kirkkokatu 6, Helsinki). Seminaariin on vapaa pääsy. Lisää tilan esteettömyydestä voit lukea täältä: https://www.tieteidentalo.fi/fi/tilat-ja-tilavaraukset/esteettomyys

Seminaariin voi osallistua myös Zoomin välityksellä. Mikäli haluat osallistua etäyhteydellä, olethan yhteydessä seuran sihteeriin (jussi.pentikainen@helsinki.fi).

Seminaari on osa Sivistyksen teemavuotta. Katso muut teemavuoden tapahtumat täältä: https://sivistys.fi

Seminaarin ohjelma

13:00 Tilaisuuden avaus
13:10 Esteettisen ympäristösivistyksen puolesta: keskustelu Yrjön Sepänmaan kanssa

13:55-14:15 Tauko

14:15 Virpi Kaukio – Museo esteettisen ympäristösivistyksen lähteenä
14:45 Ossi Naukkarinen – Ympäristö, hyvinvointi ja sivistys
15:15 Noora Korpelainen – Kolme käsitteellistä lähestymistapaa kestävyyteen estetiikan näkökulmasta

15:45-16:00 Tauko

16:00 Alonzo Heino – Luontokato taiteen/taidonlajina? Tekhnen eettisestä ulottuvuudesta
16:30 Pauline von Bonsdorff – Bildung ja muutos

Suomen Estetiikan Seuran syysseminaari – Taidekokoelman estetiikkaa

13:00 Alkusanat ja puhujien esittely
13:15 Johanna Ruohonen – ”Lyhyt puheenvuoro Taidekodin kokoelman ripustuksesta”
13:30 Kari Tuovinen – ”Taidekokoelmien estetiikkaa: uusia käsitteitä ja tutkimustuloksia”
14:15 Jussi Pentikäinen – ”Taiteen desakralisaatio: Hans-Georg Gadamerin museokritiikki”

15:00–15:30 Tauko

15:30 Saara Hacklin – ”Kokoelman rajoilla: nykytaiteen monimuotoisuutta jäljittämässä”
16:15 Denise Ziegler – ”Interventio: Varasto – taiteilijan kokoelma”
16:30 Matti Tainio – ”(Nyky)taide sairaalassa, esteettisiä näkökulmia”
17:15 Loppukeskustelu
17:45 Palkintojen jako
18:30 Tilaisuus päätyy

Tervetuloa kaikille!

Kansainvälisen soveltavan estetiikan instituutin (KSEI) XV kesäkongressi ”Scoping Sustainable Aesthetics – Rethinking Nature, Man-Made Environment” tuo eri puolilta maailmaa yhteen tutkijoita, asiantuntijoita ja taiteilijoita, jotka ovat kiinnostuneet filosofisen ja soveltavan estetiikan yhtymäkohdista ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden edistämisen kanssa. Konferenssin ilmoittautuminen on avoinna ja osa siitä on maksutta avoinna kaikille kiinnostuneille.

HUOM! Suomen Estetiikan Seuran jäsenmaksun maksaneet jäsenet voivat osallistua maksutta konferenssin etäosuuteen. Tämä kattaa keynote-puheet sekä yhden online session. Kaikki kiinnostuneet voivat kysyä Zoom-linkkiä etäosuuteen SES:n sihteeriltä (jussi.pentikainen@helsinki.fi).

Tapahtuman tavoitteena on kartoittaa kriittisesti niin sanotun ”kestävän estetiikan” haasteita ja mahdollisuuksia omassa ajassamme kestävä(t) tulevaisuus(det) huomioiden. KSEI kutsuu sekä estetiikan alalla että sen ulkopuolella vaikuttavia pohtimaan uudelleen esteettisten arvojen ja estetiikkaa koskevien keskustelujen roolia kestävässä kehityksessä ja kestävyyssiirtymissä.

Konferenssi on järjestyksessään 15. KSEI:n Lahdessa järjestämä kansainvälinen kesäkongressi ja se juhlistaa KSEI:n 30-vuotista toimintaa erityisesti ympäristöestetiikan alalla. Konferenssi toteutetaan pääosin paikan päällä Lahden Sibeliustalossa. Yhteistyökumppaneina ovat Helsingin yliopisto, Lahden yliopistokampus, Suomen Estetiikan Seura, Lahden kaupunki, Lahti Region sekä Päijät-Hämeen Kesäyliopisto.

Ohjelma

Kolme keynote-puhetta ja 14 sessiota tarjoavat näkökulman ajankohtaiseen, kestävyyskysymyksiä käsittelevään filosofisen ja soveltavan estetiikan tutkimukseen. Estetiikan traditiota, kestävyyden estetiikan teoriaa ja käytäntöjä sekä taiteeseen liittyviä kestävyyskysymyksiä luotaavat sessiot toteutetaan paralleeleina.

Osana sessioita kuullaan myös neljä paneelikeskustelua, jotka käsittelevät estetiikan kysymyksiä kestävyyskeskustelussa taiteen, kulttuuristen ekosysteemipalveluiden, arkkitehtuurin ja hyvinvoinnin näkökulmista. KSEI ja Päijät-Hämeen kesäyliopisto tarjoavat maksuttoman osallistumisen konferenssin näihin paneelisessioihin paikan päällä.

Konferenssin pääpuheet tarkastelevat filosofisesta näkökulmasta kestävää asennetta, biologisten organismien jäljittelyä sekä esteettistä kestävyyttä. Konferenssin pääpuhujat ovat Venetsian Ca’ Foscari -yliopiston apulaisprofessori Roberta Dreon (12.6.), University Jean Moulin Lyon 3:ssa ympäristöfilosofiasta luennoiva Henry Dicks (13.6.), sekä estetiikan tutkija Sanna Lehtinen (14.6.) Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta.

Ilmoittautuminen

Konferenssiin voi ilmoittautua konferenssin verkkosivujen kautta. Kolmipäiväiseen osallistumismaksuun sisältyy pääsy konferenssin sessioihin sekä ohjelman mukaiset lounaat ja kahvitukset Sibelius-talossa. KSEI pidättää oikeudet muutoksiin konferenssia koskien. Konferenssin verkkosivut: https://iiaacongress.fi/

KSEI ja Päijät-Hämeen kesäyliopisto tarjoavat kesäyliopiston kautta ilmoittautuville maksuttoman osallistumisen paneelisessioihin. Tätä kautta ilmoittautuneet saavat myös maksutta verkkolinkin konferenssin keynote-sessioihin. Maksuton rekisteröityminen Päijät-Hämeen kesäyliopiston verkkosivuilla: https://www.paijathameenkesayliopisto.fi/koulutustarjonta/scoping-sustainable-aesthetics-rethinking-nature-man-made-environment-2590/

Lisätiedot

KSEI:n verkkosivut: https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/kansainvalinen-soveltavan-estetiikan-instituutti

Noora-Helena Korpelainen, konferenssin koordinaattori, Helsingin yliopisto

contact@iiaacongress.fi

Kansainvälinen soveltavan estetiikan instituutti (KSEI) sai alkunsa Lahdessa vuonna 1993 kun Helsingin yliopisto, Lahden kaupunki, Suomen Estetiikan Seura ja Päijät-Hämeen korkeakouluyhdistys ry (nykyinen Päijät-Hämeen kesäyliopistoyhdistys ry) perustivat KSEI:n kannatusyhdistys ry:n. Ensimmäinen kesäkongressi järjestettiin Lahdessa vuonna 1995 otsikolla “Nature, Man-Made Environment.” Nykyisin KSEI:n toiminta on osa Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan Lahden toimintaa.

Missä: VÄRE (luokka F102), Aalto-yliopiston campus (Metro-aseman rakennus)

Uusien medioiden, teknologian kehityksen ja elokuvan rooli nykyelämän estetiikassa on aihe, josta käytävällä keskustelulla on pitkät juuret.

Vuosisata sitten elokuvasta keskusteltiin kiihkeästi. Painopiste oli yleensä teknologiassa. Gilbert Seldes esitti kirjassaan The Seven Lively Arts (1924), ettei kasvavasti näytelmällisyyteen perustuva elokuvatuotanto kylliksi hyödyntänyt elokuvan teknisiä mahdollisuuksia. Nopeat leikkaukset ja slapstick mahdollistivat elokuvassa taiteellisen ilmaisun, jonka hyödyntämisessä elokuvatuotanto epäonnistui teatterimaisilla otteillaan. Walter Benjamin kuvitteli elokuvan uusien mahdollisuuksien, kuten lähikuvan ja hidastuksen tekevän ihmiskunnan tietoisemmaksi ympäröivästä todellisuudesta.

Median ja teknologian edistysaskeleista uumoiltiin aikamoista science fictionia 1990-luvulla. Jaron Lanier visioi meidän kaikkien istuvan pian virtuaalikypärät päässä. Laitteen kulttuurisena ykköstehtävänä hän näki television tuhoamisen. Mario Perniolan mediafilosofiassa keskityttiin kulutuskulttuurin vaikutuksiin. Ajattelija näki kulutustuotteiden ja mediatarjonnan vyöryn ajavan ihmisen kokemaan itsensä lopulta vain esineeksi tai koneeksi.

Digitaalinen kulttuuri on kehittynyt usein kuitenkin lähinnä mahdollistamaan turvallisia perusasioita isovanhempien videotervehdyksistä karttaohjelmiin. Kännykät mahdollistavat suunnistamisen ja tiedonsaannin vieraissa kaupungeissa paikkatietojärjestelmineen ja varsin nopeasti päivittyvine sääkarttoineen.

Toisaalta kone- ja esinemetaforat, ja ihmisen paikoin oudot kokemukset teknologiasta ovat nekin tulleet jäädäkseen. Taiteessa teknologialla leikkiminen on saanut jopa äärimmäisiä ilmaisuja. Missä mennään nyt? Instagramin ja TikTokin loputon montaasivirta on tuonut ihmisten arkeen valtavasti slapstickia. 5G-estetiikka ohjaa liikkumista ja pitää tietomme ajan tasalla. Miten ihminen itse, teknologisena oliona, mediana, toimii nykypäivän käsityksen mukaan – aivotutkimuksen ja mielenfilosofian uusien näkökulmien kautta katsottuna? Voisiko esteettistä arvostelmaa ajatella esteettisen kokemuksen mediana? Näihin kysymyksiin paneudutaan SES:in keväseminaarissa.

Seminaariin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Ohjelma

12:00             Alkusanat ja puhujien esittely

12:15             Max Ryynänen, ”Videomies”: Ihminen mediassa, media ihmisessä – Mario Perniolan media- ja elokuvafilosofia

13:00             Enea Bianchi, Becoming-thing. The experience of virtuality in Mario Perniola (Huom! Tämä alustus tapahtuu Zoomin välityksellä ja se on englanniksi)

13:45             Tauko 30 min

14:15             Onerva Kiianlinna, Ihmisen mekaniikka: esteettinen arvostelma esteettisen kokemuksen mediumina

15:00             Sanna Lehtinen, 5G-estetiikka

15:45             Loppukeskustelu

Lisätietoja: Max Ryynänen (max.ryynanen@aalto.fi, 050 336 5394)

Seminaarin ohjelma
13:00 Alkusanat/Martta Heikkilä: ”Suomen Estetiikan Seura 50 vuotta”
13:30 Oiva Kuisma: ”Yrjö Hirn esteettisen elämän tutkijana”
14:00 Arto Haapala: ”Aarne Kinnusen estetiikka”

14:30 Anita Seppä: ”Miten kertoa uudelleen tiede ja taide. Dekolonialisoivia huomioita estetiikasta” (Peruttu)

14:30 Onerva Kiianlinna: ”Evoluutioestetiikka: suomalaiset juuret ja monitieteellinen tulevaisuus”.
15:00-15:30 Tauko
15:30 Yrjö Sepänmaa: ”Esteetikon kolme roolia: tarkkailija, näkijä ja ylläpitäjä”
16:00 Sanna Lehtinen: “Estetiikantutkimus ja suuret haasteet”
16:30 Ossi Naukkarinen: ”Tulevaisuus on tehtävä”
17:00-18:00 SES:n vuosittaisten palkintojen jako, kakkua ja kuohuviiniä

Tervetuloa!

Tapahtumassa haastateltiin kolmea estetiikan alan asiantuntijaa: dosentti Martta Heikkilää (Helsingin yliopisto), dosentti Kalle Puolakkaa (Helsingin yliopisto) sekä visuaalisen kulttuurin teorian vanhempaa yliopistolehtoria Max Ryynästä (Aalto-yliopisto). Haastateltavat puhuivat estetiikan tutkimuksen nykytilasta viimeisimpien teostensa näkökulmasta.

Tapahtuma järjestetään 14.9.2022 klo 17-8 Rosebud Sivullinen -kirjakaupassa (Kaisaniemenkatu 5). Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Tapahtuman kuvaus

Estetiikan tieteenala ja viimeisin suomalainen estetiikan tutkimus

Arkikielessä termi ”estetiikka” liitetään useimmiten visuaaliseen kauneuteen. Tieteenalana estetiikan kenttä kuitenkin ulottuu huomattavasti kauneuden käsityksiä laajempiin kokonaisuuksiin. Yksi keskeisimpiä nykyestetiikan tutkimuskohteita on esimerkiksi esteettinen kokemus, joka voi nousta esiin mitä moninaisimmissa asiayhteyksissä kuten esimerkiksi elokuvissa, arkisissa askareissa – ja vaikkapa keskustelussa! Kokonaisuutena estetiikan tieteenala on monimuotoinen kokoelma erilaisia viitekehyksiä ja lähestymistapoja esteettisten ilmiöiden ja taiteen tutkimukseen. 

Eri estetiikan lähestymistapoja edustavat panelistit avaavat viimeisimpien kirjojensa ja niiden kirjoitusprosessin valossa, mitä, miksi ja miten estetiikan tieteenalalla voi tutkia. Tämänkertaisella Tiedeklubilla keskustelemassa dosentti Martta Heikkilä (Helsingin yliopisto), dosentti Kalle Puolakka (Helsingin yliopisto) sekä visuaalisen kulttuurin teorian vanhempi yliopistolehtori Max Ryynänen (Aalto-yliopisto).

Lista haastateltavien viimeisimmistä teoksista

Martta Heikkilä:

Martta Heikkilä, Deconstruction and the Work of Art: Visual Arts and Their Critique in Contemporary French Thought (Lanham: Lexington Books / Rowman & Littlefield, 2021).

Martta Heikkilä & Annu Vertanen (toim.), Printed Matters: merkitysten kerroksia (Helsinki: Taideyliopisto / Kuvataideakatemia, 2021). 

Martta Heikkilä, Irina Poleshchuk & Erika Ruonakoski (toim.), Analyzing Darkness and Light: Dystopias and Beyond (Leiden: Brill, ilmestyy 2023)

Kalle Puolakka:

John Deweyn estetiikka. Kokemus, luonto ja kulttuuri. Helsinki: Gaudeamus, 2021.

Max Ryynänen:

Bodily Engagements with Film, Images, and Technology: Somavision. New York: Routledge, 2022

Cultural Approaches to Disgust and the Visceral. toim. Susanne Ylösen & Heidi Kososen kanssa New York: Routledge, 2022.

Aesthetic Perspectives on Culture, Politics, and Landscape. toim. Elisabetta Di Stefanon ja Carsten Fribergin kanssa. Berlin: Springer, 2022.

Tiistaina 17.5. klo 13:00–16.30 Tieteiden talon väistötilassa (Runeberginkatu 14–16), huone A305 ja Zoomissa

Suomen Estetiikan Seura julkaisee keväällä 2022 kokoomateoksen Ympäristömuutos ja estetiikka (toim. Jukka Mikkonen, Sanna Lehtinen, Kaisa Kortekallio ja Noora-Helena Korpelainen). Ilmastonmuutoksen muuttaessa ympäristöjä myös ihmisten ympäristöihin liittämät merkitykset ja arvot muuttuvat. Vastaavasti näitä merkityksiä ja arvoja tutkivat tieteenalat joutuvat arvioimaan uudelleen omia lähtökohtiaan ja käsityksiään. Kokoelma selvittää ympäristömuutoksen esteettisiä merkityksiä monipuolisesti ja -alaisesti eri tieteiden ja taiteiden näkökulmista.

Seuran kevätseminaari kokoaa teoksen kirjoittajia yhteen esittelemään teoksen teemoja ja artikkeleita. Seminaarin järjestetään Tieteiden talon väistötiloissa Aalto-yliopiston Töölön rakennuksessa. Seminaaria voi seurata myös etänä Zoomissa. Linkin Zoom-tapaamiseen voit pyytää seuran sihteeriltä Jussi Pentikäiseltä (jussi.pentikainen@helsinki.fi).

Ohjelma:

13.00 Seminaarin alkusanat 

13.00–13.15 Sanna Lehtinen: Ympäristömuutos ja estetiikka -teoksen esittely 

13.15–13.45 Ari Lehtinen: Ympäristökriisi ja kaupunkiestetiikka – posthumanistinen näkökulma  

13.45–14.15 Iida Kalakoski: Korjausrakentamista luovasti ja hoivaten (Zoom) 

14.15–14.45 Matti Tainio: Urbaanissa yöluonnossa liikkumisen estetiikka 

14.45–15.00 Tauko  

15.00–15.30 Karoliina Lummaa: Ekosysteemipalvelut kirjallisuudentutkimuksen asiana

15.30–16.00 Kaisa Kortekallio: Lahoava antropos Antti Salmisen Lomonosovin moottorissa ja MIRissä 

16.00–16.30 Annette Arlander: Kasvit ja esitys 

16.30 Loppusanat 

Seminaarin tarkoituksena on kunnioittaa Yrjö Hirnin (1870–1952) muistoa ja akateemista perintöä. Hirn toimi estetiikan ja nykykansain kirjallisuuden professorina Helsingin yliopistossa vuosina 1910–1937. Hänen ajattelunsa ei kuitenkaan rajaudu pelkästään estetiikkaan tai kirjallisuustieteeseen vaan ulottuu myös muille tieteenaloille kuten psykologiaan, sosiologiaan sekä teatterin ja taiteen historiaan. Hirniä voidaan pitää yhtenä varhaisimmista evoluutioestetiikan kehittelijöistä hänen Lontoossa julkaistun ja useille kielille käännetyn pääteoksensa The Origins of Art: A Psychological & Sociological Inquiry (1900) ansiosta.

Seminaarissa perehdytään sekä Yrjö Hirnin että hänen aikalaistensa ajatteluun ja Hirnille läheisten estetiikan suuntausten kehityskulkuihin.

Vuoden 2021 Suomen Estetiikan Seuran syysseminaari Yrjö Hirn -juhlaseminaari järjestetään perjantaina 10.12. klo 12.15–18.00 internetin välityksellä. Seminaarin etäyhteyden osoite on: https://helsinki.zoom.us/j/62035475107

Etäosallistumista varten saat salasanan seuran sihteeriltä (noora.korpelainen@helsinki.fi).

Seminaarin ohjelma

12.15 Alkusanat: Sanna Lehtinen, Suomen Estetiikan Seuran puheenjohtaja
12.20–13.30 Oiva Kuisma: ”Yrjö Hirn humanismin evoluutiosta”
13.30–14.00 Risto Pitkänen: ”Yrjö Hirnin ajatus empiirisestä estetiikasta”
14.00–14.30 [PERUTTU] Jukka Cadogan: ”Kuvataiteiden historia ja modernismi Yrjö Hirnin tuotannossa 1896-1914”

14.30–14.50 Tauko

14.50–15.20 Onerva Kiianlinna: ”Evoluutioestetiikkaa 2020–luvulla”
15.20–15.50 Olli Sotamaa & Jaakko Stenros: ”Yrjö Hirnin leikin teoria nykypelitutkimuksen valossa”
15.50–16.20 Mikko-Olavi Seppälä: ”Yrjö Hirn ja teatteri – tutkija, opettaja ja teatteripoliitikko”
16.20–17.00 Jan-Ivar Lindén: ”Kiinnostus, kontemplaatio ja Hirnin ilmaisuvietti. Kant ja Aristoteles naturalismin valossa”
17.00 Loppusanat: Martta Heikkilä, Suomen Estetiikan Seuran varapuheenjohtaja

Seminaarin päätteeksi julkistetaan Suomen Estetiikan Seuran vuoden 2021 kunniapalkinnot.