Seminaarin inspiraationa on toiminut emeritusprofessori Yrjö Sepänmaan esseistinen teos Ympäristöestetiikan tulevaisuus & Esteettinen ympäristösivistys, jonka Suomen Estetiikan Seura julkaisi vuonna 2023. Teos on avoimesti luettavissa Helda-sivustolla: https://helda.helsinki.fi/items/652c8fec-fd09-4dc7-b1c7-48d965152a81

Seminaari järjestetään keskiviikkona 22.5. klo 13-17 Tieteiden talon salissa 505 (Kirkkokatu 6, Helsinki). Seminaariin on vapaa pääsy. Lisää tilan esteettömyydestä voit lukea täältä: https://www.tieteidentalo.fi/fi/tilat-ja-tilavaraukset/esteettomyys

Seminaariin voi osallistua myös Zoomin välityksellä. Mikäli haluat osallistua etäyhteydellä, olethan yhteydessä seuran sihteeriin (jussi.pentikainen@helsinki.fi).

Seminaari on osa Sivistyksen teemavuotta. Katso muut teemavuoden tapahtumat täältä: https://sivistys.fi

Seminaarin ohjelma

13:00 Tilaisuuden avaus
13:10 Esteettisen ympäristösivistyksen puolesta: keskustelu Yrjön Sepänmaan kanssa

13:55-14:15 Tauko

14:15 Virpi Kaukio – Museo esteettisen ympäristösivistyksen lähteenä
14:45 Ossi Naukkarinen – Ympäristö, hyvinvointi ja sivistys
15:15 Noora Korpelainen – Kolme käsitteellistä lähestymistapaa kestävyyteen estetiikan näkökulmasta

15:45-16:00 Tauko

16:00 Alonzo Heino – Luontokato taiteen/taidonlajina? Tekhnen eettisestä ulottuvuudesta
16:30 Pauline von Bonsdorff – Bildung ja muutos

Kansainvälisen soveltavan estetiikan instituutin (KSEI) XV kesäkongressi ”Scoping Sustainable Aesthetics – Rethinking Nature, Man-Made Environment” tuo eri puolilta maailmaa yhteen tutkijoita, asiantuntijoita ja taiteilijoita, jotka ovat kiinnostuneet filosofisen ja soveltavan estetiikan yhtymäkohdista ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden edistämisen kanssa. Konferenssin ilmoittautuminen on avoinna ja osa siitä on maksutta avoinna kaikille kiinnostuneille.

HUOM! Suomen Estetiikan Seuran jäsenmaksun maksaneet jäsenet voivat osallistua maksutta konferenssin etäosuuteen. Tämä kattaa keynote-puheet sekä yhden online session. Kaikki kiinnostuneet voivat kysyä Zoom-linkkiä etäosuuteen SES:n sihteeriltä (jussi.pentikainen@helsinki.fi).

Tapahtuman tavoitteena on kartoittaa kriittisesti niin sanotun ”kestävän estetiikan” haasteita ja mahdollisuuksia omassa ajassamme kestävä(t) tulevaisuus(det) huomioiden. KSEI kutsuu sekä estetiikan alalla että sen ulkopuolella vaikuttavia pohtimaan uudelleen esteettisten arvojen ja estetiikkaa koskevien keskustelujen roolia kestävässä kehityksessä ja kestävyyssiirtymissä.

Konferenssi on järjestyksessään 15. KSEI:n Lahdessa järjestämä kansainvälinen kesäkongressi ja se juhlistaa KSEI:n 30-vuotista toimintaa erityisesti ympäristöestetiikan alalla. Konferenssi toteutetaan pääosin paikan päällä Lahden Sibeliustalossa. Yhteistyökumppaneina ovat Helsingin yliopisto, Lahden yliopistokampus, Suomen Estetiikan Seura, Lahden kaupunki, Lahti Region sekä Päijät-Hämeen Kesäyliopisto.

Ohjelma

Kolme keynote-puhetta ja 14 sessiota tarjoavat näkökulman ajankohtaiseen, kestävyyskysymyksiä käsittelevään filosofisen ja soveltavan estetiikan tutkimukseen. Estetiikan traditiota, kestävyyden estetiikan teoriaa ja käytäntöjä sekä taiteeseen liittyviä kestävyyskysymyksiä luotaavat sessiot toteutetaan paralleeleina.

Osana sessioita kuullaan myös neljä paneelikeskustelua, jotka käsittelevät estetiikan kysymyksiä kestävyyskeskustelussa taiteen, kulttuuristen ekosysteemipalveluiden, arkkitehtuurin ja hyvinvoinnin näkökulmista. KSEI ja Päijät-Hämeen kesäyliopisto tarjoavat maksuttoman osallistumisen konferenssin näihin paneelisessioihin paikan päällä.

Konferenssin pääpuheet tarkastelevat filosofisesta näkökulmasta kestävää asennetta, biologisten organismien jäljittelyä sekä esteettistä kestävyyttä. Konferenssin pääpuhujat ovat Venetsian Ca’ Foscari -yliopiston apulaisprofessori Roberta Dreon (12.6.), University Jean Moulin Lyon 3:ssa ympäristöfilosofiasta luennoiva Henry Dicks (13.6.), sekä estetiikan tutkija Sanna Lehtinen (14.6.) Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta.

Ilmoittautuminen

Konferenssiin voi ilmoittautua konferenssin verkkosivujen kautta. Kolmipäiväiseen osallistumismaksuun sisältyy pääsy konferenssin sessioihin sekä ohjelman mukaiset lounaat ja kahvitukset Sibelius-talossa. KSEI pidättää oikeudet muutoksiin konferenssia koskien. Konferenssin verkkosivut: https://iiaacongress.fi/

KSEI ja Päijät-Hämeen kesäyliopisto tarjoavat kesäyliopiston kautta ilmoittautuville maksuttoman osallistumisen paneelisessioihin. Tätä kautta ilmoittautuneet saavat myös maksutta verkkolinkin konferenssin keynote-sessioihin. Maksuton rekisteröityminen Päijät-Hämeen kesäyliopiston verkkosivuilla: https://www.paijathameenkesayliopisto.fi/koulutustarjonta/scoping-sustainable-aesthetics-rethinking-nature-man-made-environment-2590/

Lisätiedot

KSEI:n verkkosivut: https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/kansainvalinen-soveltavan-estetiikan-instituutti

Noora-Helena Korpelainen, konferenssin koordinaattori, Helsingin yliopisto

contact@iiaacongress.fi

Kansainvälinen soveltavan estetiikan instituutti (KSEI) sai alkunsa Lahdessa vuonna 1993 kun Helsingin yliopisto, Lahden kaupunki, Suomen Estetiikan Seura ja Päijät-Hämeen korkeakouluyhdistys ry (nykyinen Päijät-Hämeen kesäyliopistoyhdistys ry) perustivat KSEI:n kannatusyhdistys ry:n. Ensimmäinen kesäkongressi järjestettiin Lahdessa vuonna 1995 otsikolla “Nature, Man-Made Environment.” Nykyisin KSEI:n toiminta on osa Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan Lahden toimintaa.

Tiistaina 17.5. klo 13:00–16.30 Tieteiden talon väistötilassa (Runeberginkatu 14–16), huone A305 ja Zoomissa

Suomen Estetiikan Seura julkaisee keväällä 2022 kokoomateoksen Ympäristömuutos ja estetiikka (toim. Jukka Mikkonen, Sanna Lehtinen, Kaisa Kortekallio ja Noora-Helena Korpelainen). Ilmastonmuutoksen muuttaessa ympäristöjä myös ihmisten ympäristöihin liittämät merkitykset ja arvot muuttuvat. Vastaavasti näitä merkityksiä ja arvoja tutkivat tieteenalat joutuvat arvioimaan uudelleen omia lähtökohtiaan ja käsityksiään. Kokoelma selvittää ympäristömuutoksen esteettisiä merkityksiä monipuolisesti ja -alaisesti eri tieteiden ja taiteiden näkökulmista.

Seuran kevätseminaari kokoaa teoksen kirjoittajia yhteen esittelemään teoksen teemoja ja artikkeleita. Seminaarin järjestetään Tieteiden talon väistötiloissa Aalto-yliopiston Töölön rakennuksessa. Seminaaria voi seurata myös etänä Zoomissa. Linkin Zoom-tapaamiseen voit pyytää seuran sihteeriltä Jussi Pentikäiseltä (jussi.pentikainen@helsinki.fi).

Ohjelma:

13.00 Seminaarin alkusanat 

13.00–13.15 Sanna Lehtinen: Ympäristömuutos ja estetiikka -teoksen esittely 

13.15–13.45 Ari Lehtinen: Ympäristökriisi ja kaupunkiestetiikka – posthumanistinen näkökulma  

13.45–14.15 Iida Kalakoski: Korjausrakentamista luovasti ja hoivaten (Zoom) 

14.15–14.45 Matti Tainio: Urbaanissa yöluonnossa liikkumisen estetiikka 

14.45–15.00 Tauko  

15.00–15.30 Karoliina Lummaa: Ekosysteemipalvelut kirjallisuudentutkimuksen asiana

15.30–16.00 Kaisa Kortekallio: Lahoava antropos Antti Salmisen Lomonosovin moottorissa ja MIRissä 

16.00–16.30 Annette Arlander: Kasvit ja esitys 

16.30 Loppusanat 

Kansallispuistojen merkitys on korostunut koronapandemian aikana. Puistot tarjoavat kävijöilleen arvokkaan yhteisöllisen ja esteettisen kokemuksen sosiaalisen eristyneisyyden vastapainoksi.

Kansallispuistot ovat helposti ihmisten tavoitettavissa kautta Suomen ja ne ovat saavuttaneet suuren suosion vapaa-ajanviettopaikkoina. Luonnon esteettinen arvostaminen ja julkinen keskustelu luonnon tärkeydestä ihmisten hyvinvoinnille on lisääntynyt pandemia-aikana.

Palkinnolla haluamme nostaa esiin luontoarvojen merkityksen ihmisten arjessa. Luontokokemusten mahdollistaminen on avainasemassa hyvän ja rikkaan elämän edistämisessä. Hyvä esimerkki tästä mahdollistamisesta on Suomen 41. kansallispuiston perustaminen Sallaan. Sen myötä luonnontilainen ympäristö on entistä monipuolisemmin ihmisten tavoitettavissa.

Suomen Estetiikan Seuran nimeämänä palkinnon valitsi seuran rahastonhoitaja FM Onerva Kiianlinna, Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin taiteellinen johtaja Riku Lehtopolku sekä FT, Elokuva- ja televisiotutkimuksen dosentti Jaakko Seppälä, joka edusti raadissa Suomen Elokuvatutkimuksen Seuraa.

Vuoden esteettinen teko -palkinto julkistettiin 10.12.2021 Suomen Estetiikan Seuran Yrjö Hirn -juhlaseminaarina järjestetyssä syysseminaarissa.

Aikataulu

• Käsikirjoitusten määräpäivä on 30.6.2021
• Tieto hyväksymisestä tai hylkäämisestä/muutosehdotukset syksyn 2021 aikana
• Kokoelman julkaisu vuoden 2022 alkupuolella

Vertaisarviointiprosessista

Kaikki Ympäristömuutos ja estetiikka -kokoelmassa julkaistavaksi aiotut tutkimusartikkelit käyvät läpi vertaisarvioinnin. Suomen Estetiikan Seura ry on kustantajan toimessaan velvollinen dokumentoimaan vertaisarviointiprosessin. Julkaisuehdotukset ja arvioijien nimet säilytetään kaikkien arvioitujen käsikirjoitusten osalta. Vertaisarviointiprosessissa seuraamme Tieteellisten seurojen valtuuskunnan (TSV) ohjeistusta (https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus/lisatietoa-vertaisarvioinnista).

Lopullinen arvio käsikirjoituksen sopivuudesta kokoelmaan tehdään valmiin käsikirjoituksen pohjalta. Ympäristömuutos ja estetiikka -kokoelma vertaisarvioidaan myös kokonaisuutena. Toimittajat tekevät lopullisen julkaisupäätöksen saatujen vertaisarvioiden pohjalta.

Vertaisarviointi toteutetaan anonyymisti. Vertaisarviointiprosessissa arvioidaan kokoelmaan sopivuuden lisäksi aineiston kattavuutta, teoreettisen viitekehyksen hallintaa, tutkimuksen toteutuksen luotettavuutta ja tarkkuutta sekä tulosten omaperäisyyttä ja uutuusarvoa suhteessa aiempaan tutkimukseen tieteenalalle ominaisella tavalla. Lausunto käsikirjoituksen tieteellisestä julkaisukelpoisuudesta pyydetään kahdelta asiantuntijalta, jotka

• ovat toimituksen ulkopuolisia
• ovat julkaistavaksi tarjotun käsikirjoituksen kannalta riippumattomia, väitelleitä tutkijoita tai soveltuvan tieteenalan asiantuntijoita
• eivät ole käsikirjoituksen kirjoittajan/kirjoittajien lähisukulaisia
• eivät toimi kirjoittajan/kirjoittajien esimiehenä, alaisena tai työn ohjaajana
• eivät ole julkaisseet yhdessä kirjoittajan/kirjoittajien kanssa viimeisen kolmen vuoden aikana.

Kirjoittajille lähetetään tieto julkaisuehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä mahdolliset julkaisemisen edellytyksenä pidettävät käsikirjoitusta koskevat muutosehdotukset syksyn 2021 aikana. Pyydämme kirjoittajia jo ennakkoon varaamaan aikaa (1 kk) mahdollisten julkaisua edellyttävien muutosten tekemistä varten. Tekijänoikeus säilyy kirjoittajilla itsellään. Käsikirjoituksista ei makseta kirjoittajapalkkioita.

Muotoiluohjeita

Artikkelikäsikirjoitusten ohjepituus on 7 500–9 000 sanaa kokonaisuudessaan sisältäen tiivistelmän ja lähdeluettelon. Tiivistelmän pituus on enintään 200 sanaa, ja sitä seuraavat käsikirjoituksessa mahdolliset avainsanat (maks. 5 kpl). Lähdeluettelo sijoitetaan käsikirjoituksen loppuun ja merkitään otsikolla Lähteet. Kirjoittaja vastaa artikkelinsa mahdollisen kuvituksen ym. tekijänoikeuksista.

Käsikirjoitus toimitetaan Microsoft Word -yhteensopivana .doc, .docx, tai .rtf -muotoisena tiedostona. Käsikirjoitus ja sen mahdolliset kuvat ym. lähetetään Ympäristömuutos ja estetiikka -kokoelman toimittajille osoitteeseen y&e@iiaacongress2021.com ja/tai Suomen Estetiikan Seuran sihteerille osoitteeseen noora.korpelainen@helsinki.fi

Sähköpostin tekstikenttään liitetään ​kirjoittajan/kirjoittajien koko nimi, käytettävät titteli(t), yliopisto ja/tai paikkakunta sekä yhteystiedot (sähköpostiosoite ja puhelinnumero). Saatteessa on mahdollista ehdottaa arvioijia käsikirjoitukselle ja perustellen nimetä henkilöitä, jotka eivät sovi arviointitehtävään. Huom.! Käsikirjoitukseen ei liitetä kirjoittajatietoja.

Lähetettävien käsikirjoitusten muotoilussa käytetään Avain-lehden kirjoittajaohjeita, jotka ovat ladattavissa täältä.

Käsikirjoitus laaditaan ilman tekstinkäsittelyohjelman asettelutoimintoja. Kirjasimena käytetään Times New Romania ja kirjasinkokoa 12 pt. Lähdeviittauksiin käytetään sisäviittausta, esim. (Husserl 1977, 14), ja tarvittaessa alaviitteitä.

Lähdeluettelossa teostiedot mainitaan seuraavassa järjestyksessä: tekijä, ilmestymisvuosi, teoksen nimi, (teoksen alkukielinen nimi ja alkukielisen version ilmestymisvuosi), (toimittaja), (kääntäjä), kustantajan kotipaikka, kustantamo, (julkaisusarja) sekä sivunumerot.

Toimitustiimi vastaa mielellään kokoelmaa koskeviin kysymyksiin.

Ympäristömuutos ja estetiikka -kokoelman toimitustiimi

Ilmastonmuutoksen muuttaessa ympäristöjä myös ihmisten ympäristöihin liittämät merkitykset ja arvot muuttuvat. Vastaavasti näitä merkityksiä ja arvoja tutkivat tieteenalat joutuvat arvioimaan uudelleen omia lähtökohtiaan ja käsityksiään.

Estetiikan tutkimuksessa ihmisen aiheuttaman ympäristömuutoksen perinpohjaisuuteen on yllättävästi havahduttu vasta hiljattain. Ympäristömuutos ja estetiikka -kokoelman tarkoituksena on selvittää ympäristömuutoksen esteettisiä merkityksiä monipuolisesti ja -alaisesti eri tieteiden ja taiteiden näkökulmista. Kirjoituksia ohjaavana taustaoletuksena on, että laaja-alainen ympäristömuutos vaikuttaa merkittävästi inhimilliseen kokemusmaailmaan ja arvoihin. ”Estetiikka” ymmärretään kokoelmassa niin taiteen kenttää koskevana kuin ihmisen koko aistirepertuaariin viittaavana käsitteenä. ”Ympäristömuutoksella” viitataan ennen kaikkea ihmisen toiminnasta seuraaviin muutoksiin, joista ilmaston lämpeneminen ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ovat tunnetuimpia.

Etsimme teokseen suomenkielisiä alkuperäisartikkeleita, joissa kirjoittajat tarkastelevat teemaa oman alansa näkökulmasta tai monialaisesti. Kirjoittajia pyydetään ensin esittelemään tärkeimpiä ympäristömuutokseen liittyviä käsityksiä ja kysymyksiä omalla tieteen- tai taiteenalallaan ja sitten tuomaan tähän esittelyyn mukaan oma näkemyksensä näiden käsitysten ja kysymysten merkityksestä. Artikkeleiden sisällöstä ja rakenteesta lähetetään toimittajille lyhyt kuvaus (n. 300 sanaa) 28. helmikuuta 2021 mennessä. Kuvausten perusteella valittujen artikkeleiden määräpäivä on 30. kesäkuuta 2021, ja niiden ohjepituus on 7 500–9 000 sanaa. Kirja julkaistaan vuoden 2022 aikana avoimesti verkossa osana Suomen Estetiikan Seura ry:n uutta vertaisarvioitua julkaisusarjaa.

Teoksen toimittajat vastaavat mielellään kysymyksiin tarjottavien artikkeleiden aiheiden ja lähestymistapojen sopivuudesta.

• Jukka Mikkonen, jukka.mikkonen(at)helsinki.fi
• Sanna Lehtinen, sanna.lehtinen(at)aalto.fi
• Kaisa Kortekallio, kaisa.kortekallio(at)helsinki.fi
• Noora-Helena Korpelainen, noora.korpelainen(at)helsinki.fi