Nykyoopperan näyttämö “tuo luovia tekijöitä yhteen tutkimaan, mitä nykyooppera voi tänä päivänä olla ja avata oopperataide moninaisille taiteellisille äänille. Suomen kulttuurirahaston tuella toteutettu Sokeritehdas kannustaa taiteilijoita kokeilevaan ja luovaan työskentelyyn ja tuomaan uusia näkökulmia oopperaan.”

Aloite on tervetullut osoitus siitä, että ooppera haluaa olla osa avointa ja kehittyvää taiteen kenttää ja aktiivisesti pyrkiä muuttumaan maailman mukana. Koska Oopperaan ja oopperan rahoitukseen viitataan usein taiteen rahoituksesta ja saavutettavuudesta käytävässä keskustelussa, on Oopperan näyttämä esimerkki tärkeä. Samalla Sokeritehdas mahdollistaa muutoksen tarkastelun: miltä oopperataide, kauneus ja esteettiset arvot näyttävät ajassamme ja miten ne suhteutuvat oopperan perinteeseen? Halu tuoda oopperaa “lähemmäksi aikaamme ja paikkaamme”, kuten hankkeen tavoitteita kuvaillaan, on merkittävä esteettinen teko, jonka lopputuloksia Suomen Estetiikan Seura odottaa innolla. Mukaan on valittu monipuolinen joukko tekijöitä, joille oopperan tarjoamat resurssit ja mentorointi tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia ja joiden kautta hankkeella voidaan olettaa olevan positiivinen ja piristävä vaikutus taiteen kenttään laajemminkin. Tällainen resurssien jakaminen ja instituutioiden ja vapaankentän välinen yhteistyö on erityisen kannustettavaa aikana, jolloin taide joutuu taistelemaan olemassaolostaan.

Palkinnonsaajan valitsivat TaT, FT Anna Jensen ja Seuran hallituksen sihteeri BA (Hons) Martiina Laaksonen.

Kesällä 2024 Töölönlahden puiston pitkäaikaissuunnitelman osana toteutettu väliaikainen kukkaniitty, joka kuului paikalle rakennettuun kesäpuistoon, lumosi ohikulkijat poikkeuksellisella runsaudellaan. Kukkaniitty ilahdutti kaupunkilaisia ja tarjosi myös hyönteisille mieluisan paikan viipyillä alueella. Siten Töölönlahti ei ollut tänä kesänä pelkästään ihmisten suosima paikka, vaan se toimi elinympäristönä myös monille pölyttäjille, jotka rikastuttivat läsnäolollaan ympäristöä.

Istutukset toivat Töölönlahdelle esteettistä vetovoimaa ja lisäsivät alueen viihtyvyyttä. Kesäpuiston kukkaniitty oli esteettisesti arvokas teko, joka mahdollisti erilaisia tapoja kokea ja havainnoida ympäristöä. Kirsti Oksanen Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Starasta on suunnitellut kukkaniityn kokemuksella, sillä hän on vastannut jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan Helsingin kesäkukkaistutusten suunnitellusta ja kasvivalinnoista.

Näillä perusteilla Vuoden esteettinen teko on päätetty myöntää vuonna 2024 Kirsti Oksaselle.

Suomen Estetiikan Seuran nimeäminä palkinnon valitsi seuran hallituksen jäsenet KuT Denise Ziegler ja FM Alpo Väkevä.

Viime vuosina Uuden Musiikin Kilpailusta on kasvanut korkeatasoinen ja kansainvälistä huomiota keräävä musiikkikilpailu, joka houkuttelee niin eturivin artisteja kuin läpimurtoaan etsiviä tulokkaita. UMK on tuottanut monia Suomen viime vuosien kuunnelluimpia kappaleita ja näin vaikuttanut siihen, mitä suomalaiset kuuntelevat ja miten suomalainen populaarimusiikki näyttäytyy maailmalla. UMK:ta on etenkin kiittäminen rap-artisti Käärijän läpimurrosta, joka on ollut vuoden 2023 huomattavin esteettinen ilmiö. 

Samalla UMK on palkintoperusteiden mukaisesti siivittänyt keskustelua hyvästä ja huonosta mausta, Euroviisuista ja jaetuista esteettisistä kokemuksista. 

Suomen Estetiikan Seuran nimeämänä palkinnon valitsi seuran puheenjohtaja FT, dos. Harri Mäcklin sekä seuran hallituksen jäsen, FM Anne Rysti.

Suomen Estetiikan Seura ry:n kunniapalkinto vuoden esteettisestä teosta myönnetään henkilölle tai yhteisölle, joka toiminnallaan, tuotteillaan tai ajatuksillaan edistää keskustelua taiteen, kauneuden ja esteettisen arvon kysymyksistä. Vuonna 2022 palkinto myönnetään musiikkineuvos Jukka Haavistolle.

Haavistolle palkinto myönnetään hänen levytyksestään “September Song” (Bluelight Records, 2022), joka on 92-vuotiaan vibrafonisti-haitaristin ensimmäinen soololevy. Alun perin Haaviston 80-vuotissyntymäpäivän kunniaksi äänitetty ja vasta tänä vuonna julkaistu albumi edustaa musiikillista perinteistä swingiä, jonka taitajana Haavisto on tunnettu jo vuosikymmenten ajan. Repertuaarina toimii joukko jazzstandardeja, jotka Haavisto yhtyeineen tulkitsee genren swing-juurille uskollisesti ja teknisesti taidokkaasti.

“September Song” toimii korvaamattomana näytteenä niin Haaviston omasta soitannasta kuin myös suomalaisen swingin kultakaudesta, josta jälkipolville on jäänyt muistoksi vain rajallinen määrä levytyksiä. Arvokkaaksi esteettiseksi teoksi albumin nostaa soiton taidokkuuden lisäksi myös juuri sen historiallinen arvo: levytyksen ansiosta suomalaisen jazzin ystävät ovat saaneet pysyvän muiston genren historiasta.

Jukka Haavisto on musiikkiuransa ohella toiminut myös tietokirjailijana. Hänen teoksensa Puuvillapelloilta kaskimaille: Jatsin ja jazzin vaiheita Suomessa (Otava, 1991) on vielä yli 30 vuotta myöhemminkin kattavin katsaus suomalaisen jazzin historiasta ja sen edustajista. Tässä teoksessa Haavisto itsekin korostaa, että sana “amatööri” juontaa juurensa ranskankielisestä termistä, joka viittaa rakkauteen. Juuri tästä rakkaudesta musiikkiin Haaviston ura toimiikin malliesimerkkinä.

Suomen Estetiikan Seuran nimeämänä palkinnon valitsi seuran sihteeri FM Jussi Pentikäinen.

Kansallispuistojen merkitys on korostunut koronapandemian aikana. Puistot tarjoavat kävijöilleen arvokkaan yhteisöllisen ja esteettisen kokemuksen sosiaalisen eristyneisyyden vastapainoksi.

Kansallispuistot ovat helposti ihmisten tavoitettavissa kautta Suomen ja ne ovat saavuttaneet suuren suosion vapaa-ajanviettopaikkoina. Luonnon esteettinen arvostaminen ja julkinen keskustelu luonnon tärkeydestä ihmisten hyvinvoinnille on lisääntynyt pandemia-aikana.

Palkinnolla haluamme nostaa esiin luontoarvojen merkityksen ihmisten arjessa. Luontokokemusten mahdollistaminen on avainasemassa hyvän ja rikkaan elämän edistämisessä. Hyvä esimerkki tästä mahdollistamisesta on Suomen 41. kansallispuiston perustaminen Sallaan. Sen myötä luonnontilainen ympäristö on entistä monipuolisemmin ihmisten tavoitettavissa.

Suomen Estetiikan Seuran nimeämänä palkinnon valitsi seuran rahastonhoitaja FM Onerva Kiianlinna, Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin taiteellinen johtaja Riku Lehtopolku sekä FT, Elokuva- ja televisiotutkimuksen dosentti Jaakko Seppälä, joka edusti raadissa Suomen Elokuvatutkimuksen Seuraa.

Vuoden esteettinen teko -palkinto julkistettiin 10.12.2021 Suomen Estetiikan Seuran Yrjö Hirn -juhlaseminaarina järjestetyssä syysseminaarissa.

Raadin mukaan Helanderin teoksissa yhdistyvät visuaalinen kauneus, huumori ja kantaaottavuus. Uteliaisuus uuden oppimista kohtaan johdattaa hänet kokeilemaan erilaisia medioita ja narratiiveja. Helander avaa ja laajentaa keskustelua taiteen, kauneuden ja esteettisen arvon kysymyksistä tuomalla yhteen erilaisia näkökulmia.

Helanderin uusin videoteos Suodji (Suoja) sovittaa vanhan tarinan Utsjoelta Saamenmaalta nykypäivään. Se kertoo legendan ohjaajan sukulaisesta, Oula Iivari Helanderista, Utsjoella espanjantaudin aikaan vuonna 1918. Oula Iivari Helander päätti huijata kuolemaa ja otti kohtalon omiin käsiinsä. Tänä päivänä koronavirus on samanlainen uhka. Elokuvan päähenkilö ottaa Fiskarsin oranssikahvaisen lapion käteensä ja päättää seurata Oula Iivarin jalanjälkiä helsinkiläisessä puistossa. Teos palkittiin Innovation in storytelling -palkinnolla kanadalaisella imagineNATIVE-elokuvafestivaalilla lokakuussa 2020.

Saamelainen Helander valmistui taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1999. Hänen lyhytelokuvansa Eatnanvuloš lottit – Maan sisällä linnut voitti Risto Jarva -palkinnon sekä kotimaisen kilpailun pääpalkinnon Tampereen elokuvajuhlilla 2018. Helander on osallistunut lukuisiin yksityis- ja ryhmänäyttelyihin, ja hänen teoksiaan on hankittu useisiin kokoelmiin sekä kotimaassa että ulkomailla.

Suomen Estetiikan Seuran nimeämänä palkinnon valitsivat seuran puheenjohtaja FT Sanna Lehtinen sekä seuran ulkopuolisena jäsenenä Suomen Viron-instituutin ohjelmapäällikkö, estetiikan alumni FM Karoliina Korpilahti.

Vuonna 1997 perustettu Vuoden esteettinen teko -kunniapalkinto myönnetään henkilölle tai yhteisölle, joka toiminnallaan, tuotteillaan tai ajatuksillaan edistää keskustelua taiteen, kauneuden ja esteettisen arvon kysymyksistä.

Vuoden esteettinen teko -palkinto julkistettiin 7.12.2020 Suomen Estetiikan Seuran syysseminaarissa ”Aesthetics Now”.

Itäkeskuksen kauppakeskuksen alkuperäisen osan suunnitteli arkkitehti Erkki Kairamo (1936–1994), ja rakennus valmistui vuonna 1984. Kauppakeskus rakennettiin metroraiteiden päälle ja sen viereen nousi 16-kerroksinen toimistotorni. Teräsrakenteisen kauppakeskuksen laatikkomainen, funktionaalinen muoto viittaa modernismin perinteeseen ja liiketilojen suunnittelua ohjanneisiin vaatimuksiin. Tyyliltään konstruktivistisessa rakennuksessa julkisivuja hallitsevat näkyvät teräsrakenteet ja sekä ulko- että sisäpinnoissa on käytetty runsaasti lasia. Näistä muodostuu vaihtelevia rakennusmassoja, joissa portaikkojen, parvekkeiden ja valomainosten sijoittelu sekä yksityiskohtien väritys rikkovat julkisivun suorakaiteenomaista yhtenäisyyttä jopa niin, että vaikutelmasta voi löytää viitteitä jälkimoderneihin tyylipiirteisiin.

Päätös Itäkeskuksen vanhan osan suojelemisesta on merkittävä, sillä se tuo esiin lähimenneisyyden rakennustaiteen arvot ja suuntaukset sekä arkiseen käyttöön suunniteltujen tilojen arvot. Kauppakeskuksen kaltaisissa liikerakennuksissa taiteelliset piirteet peittyvät usein lisäosien, kaupallisten uudistustarpeiden ja trendimuutosten alle. Päätös edistää myös lähivuosikymmenten arkkitehtuurin ansioiden tunnustamista sen sijaan, että julkisesti puhutaan lähinnä rakentamisen ongelmista. Saatetaan myös ajatella, että kulttuuriperinnön suojelu kaupallisissa kohteissa – tässä tapauksessa kauppakeskuksessa – merkitsee markkinavoimille helposti vain estettä uusien investointien tiellä. Palkinnon myöntämisellä Rakennustaiteen Seura ry:lle halutaan kiinnittää huomio rakennusten suojelemiseen sen sijaan, että rakennetaan jatkuvasti uusia kauppakeskuksia, mikä ei ole kestävää ilmastoa tai aina edes kaupunkikuvaa ajatellen.

Kauppakeskus Itis ja Itäkeskuksen alue ovat monikulttuurisen Itä-Helsingin keskuksia. Palkinto muistuttaa, että paikalla vieraillessa kannattaa suojellun arkkitehtuurin ohella tutustua Puhoksen vuonna 1965 valmistuneessa kauppakeskuksen maahanmuuttajavetoiseen palvelutarjontaan, kallioon louhittuun uimahalliin sekä alueen lukuisiin epäkaupallisiin myyntipaikkoihin kuten kirpputoreihin. On rohkeaa, että itähelsinkiläinen kohde on päätetty suojella: alue tunnetaan kiistatta enemmän uuden tuottamisesta kuin perinteen säilyttämisestä. Säilyttäminen ja esteettisten seikkojen tarkastelu on tärkeää, sillä Itäkeskuksen vanha osa edustaa oman aikansa korkeatasoisinta, kansainvälisten ja samalla kotimaisten vaikutteiden synnyttämää arkkitehtuuria, jonka taiteelliset ratkaisut ja samalla yhteisölliset tehtävät ansaitsevat paljon nykyistä suurempaa näkyvyyttä.

Suomen Estetiikan Seuran nimeämään palkintoraatiin kuuluivat seuran hallituksen jäsen, estetiikan dosentti Martta Heikkilä sekä seuran ulkopuolisena jäsenenä FT, musiikintutkija Tanja Tiekso.

Vuonna 1997 perustettu Vuoden esteettinen teko -kunniapalkinto myönnetään henkilölle tai yhteisölle, joka toiminnallaan, tuotteillaan tai ajatuksillaan edistää keskustelua taiteen, kauneuden ja esteettisen arvon kysymyksistä.