ALIPH FOUNDATION

for its significant work in protecting cultural heritage against the impacts of conflicts, crises, and climate change. 

ALIPH is a key global agent in the field of cultural heritage protection. The foundation offers funding and scientific expertise for projects aimed at preventing the deterioration and destruction of cultural heritage, protecting cultural heritage under imminent threat, and rehabilitating heritage that has already been affected by war and environmental changes. In the past years, ALIPH has directed emergency funds to save cultural heritage in Afghanistan, Gaza, Lebanon, and Ukraine, and in 2024, the foundation launched a call for projects aimed at protecting cultural heritage from the impact of climate change. The Finnish Society for Aesthetics wishes to acknowledge and raise awareness for ALIPH’s work as a significant aesthetic achievement, since the preservation of cultural heritage also entails the preservation of past and present aesthetic cultures for future generations.

The recipient of the award was chosen by PhD, docent Harri Mäcklin and MA Jussi Pentikäinen on behalf of the Finnish Society for Aesthetics.

Kesällä 2024 Töölönlahden puiston pitkäaikaissuunnitelman osana toteutettu väliaikainen kukkaniitty, joka kuului paikalle rakennettuun kesäpuistoon, lumosi ohikulkijat poikkeuksellisella runsaudellaan. Kukkaniitty ilahdutti kaupunkilaisia ja tarjosi myös hyönteisille mieluisan paikan viipyillä alueella. Siten Töölönlahti ei ollut tänä kesänä pelkästään ihmisten suosima paikka, vaan se toimi elinympäristönä myös monille pölyttäjille, jotka rikastuttivat läsnäolollaan ympäristöä.

Istutukset toivat Töölönlahdelle esteettistä vetovoimaa ja lisäsivät alueen viihtyvyyttä. Kesäpuiston kukkaniitty oli esteettisesti arvokas teko, joka mahdollisti erilaisia tapoja kokea ja havainnoida ympäristöä. Kirsti Oksanen Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Starasta on suunnitellut kukkaniityn kokemuksella, sillä hän on vastannut jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan Helsingin kesäkukkaistutusten suunnitellusta ja kasvivalinnoista.

Näillä perusteilla Vuoden esteettinen teko on päätetty myöntää vuonna 2024 Kirsti Oksaselle.

Suomen Estetiikan Seuran nimeäminä palkinnon valitsi seuran hallituksen jäsenet KuT Denise Ziegler ja FM Alpo Väkevä.

Article of the Year 2024

Marcos Nadal & Martin Skov, “The Sensory Valuation Account of Aesthetic Experience.” (Nature Reviews Psychology, 2024).

The authors Marcos Nadal and Martin Skov take up the challenge of studying aesthetic experience, a core phenomenon for the field of aesthetics, and its relation to non-aesthetic experience. They do this with empirical methods but with appropriate awareness of philosophical work on the topic. Nadal and Skov argue that neurobiological mechanisms that are needed for experiencing aesthetically are shared with non-human animals. The argument that aesthetic experience should be seen as domain-general sensory valuation is based on careful consideration of previous studies in empirical aesthetics, and it challenges some previous notions in the field by suggesting that aesthetic experience is not “disinterested, non-utilitarian and uniquely human”. As such, it is a bold and insightful statement that at the same time clarifies the conceptual framework in aesthetics and makes this framework accessible for other fields of research.

In sum, the article is a well-balanced example of research with relevance to both empirical and philosophical aesthetics, and hence, it furthers discussion of the key concepts in the field of aesthetics in an exceptionally comprehensive manner.

The recipient of the award was chosen by the Society’s Vice-President Onerva Kiianlinna (University of Helsinki & Konrad Lorenz Institute for Evolution and Cognition Research) on behalf of the Finnish Society for Aesthetics.

Julkinen tila syntyy poliittisten päätösten, kaavoituksen ja rakentamisen tuloksena. Myös viheralueiden ja julkisen liikenteen suunnittelu sekä rakennusten ja historiallisten kerrostumien suojelu vaikuttavat sen syntyyn. Julkinen tila on ihmisiä ja muita elollisia olentoja varten luotu paikka – yhteisöllinen tila, mutta myös yhteinen kiistan kohde. Julkisen tilan kokemukseen vaikuttavat monet asiat, kuten lainsäädäntö, teknologia ja aistiärsykkeet. Kokemukseen vaikuttaa myös se, kuljetaanko jalan, pyörällä vai jollain muulla kulkuvälineellä.

Onko julkinen tila aina rakennettua ja suunniteltua? Milloin luonto muuttuu julkiseksi tilaksi?
Suomen Estetiikan Seuran syysseminaari valottaa eri näkökulmia ja venyttää käsityksiämme julkisesta tilasta ja sen kokemisesta.

Suomen Estetiikan Seuran perinteinen syysseminaari järjestetään tiistaina 10.12. klo 13 alkaen. Tapahtumapaikkana toimii Helsingin Kaupunginmuseon aula (Aleksanterinkatu 16) ja tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Seminaarin ohjelma

13:00–13:45 Mikko Lindqvist – Julkinen tila arkkitehtuurin historiassa
13:45–14:30 Anna Jensen – Tilat, joista taide tekee julkisia

Tauko 45 min

Meri Kytö – Äänitila julkisena, yhteisenä ja yksityisenä (Peruttu)
15:15–16:00 Denise Ziegler – Poimia kukkia kaupungilla
16:00–16:45 Tiina Rinne – Katu tilana ja väylänä – kävelyn näkökulma

16:45–17:00 palkintojako

Seminaarin inspiraationa on toiminut emeritusprofessori Yrjö Sepänmaan esseistinen teos Ympäristöestetiikan tulevaisuus & Esteettinen ympäristösivistys, jonka Suomen Estetiikan Seura julkaisi vuonna 2023. Teos on avoimesti luettavissa Helda-sivustolla: https://helda.helsinki.fi/items/652c8fec-fd09-4dc7-b1c7-48d965152a81

Seminaari järjestetään keskiviikkona 22.5. klo 13-17 Tieteiden talon salissa 505 (Kirkkokatu 6, Helsinki). Seminaariin on vapaa pääsy. Lisää tilan esteettömyydestä voit lukea täältä: https://www.tieteidentalo.fi/fi/tilat-ja-tilavaraukset/esteettomyys

Seminaariin voi osallistua myös Zoomin välityksellä. Mikäli haluat osallistua etäyhteydellä, olethan yhteydessä seuran sihteeriin (jussi.pentikainen@helsinki.fi).

Seminaari on osa Sivistyksen teemavuotta. Katso muut teemavuoden tapahtumat täältä: https://sivistys.fi

Seminaarin ohjelma

13:00 Tilaisuuden avaus
13:10 Esteettisen ympäristösivistyksen puolesta: keskustelu Yrjön Sepänmaan kanssa

13:55-14:15 Tauko

14:15 Virpi Kaukio – Museo esteettisen ympäristösivistyksen lähteenä
14:45 Ossi Naukkarinen – Ympäristö, hyvinvointi ja sivistys
15:15 Noora Korpelainen – Kolme käsitteellistä lähestymistapaa kestävyyteen estetiikan näkökulmasta

15:45-16:00 Tauko

16:00 Alonzo Heino – Luontokato taiteen/taidonlajina? Tekhnen eettisestä ulottuvuudesta
16:30 Pauline von Bonsdorff – Bildung ja muutos

Article of the Year 2023

Since 2015, the Finnish Society for Aesthetics has awarded a high-quality research article in the field of Aesthetics. In 2023 the award goes to Michelle Liu for her article “Mental Imagery and Poetry” (The Journal of Aesthetics and Art Criticism, Volume 81, Issue 1, March 2023, Pages 24–34).

In her article Liu analyses the way in which the psychological and philosophical concept of “the mental image” can be helpful in exploring the role of images in poetry beyond the traditional ekphratic approach. Liu shows how the ekphratic approach can be enriched rather than replaced by a deeper understanding of the relationship between mental imagery and poetry.

Liu also argues that an analysis of mental imagery in poetry offers a potential solution to “the heresy of paraphrase”, the idea that the imagist effects in poetry cannot be paraphrased without them losing their effect. The capacity of language to evoke mental images opens the possibility of finding a suitable prose paraphrase which does justice to the poem.

The article tackles an interesting and important topic in the field of aesthetics and literary studies from an enlightening perspective. It is strengthened by the acuity of argumentation and conceptual clarity which contribute to the article being worthy of this recognition.

The recipient of the award was chosen by Jussi Pentikäinen (Doctoral Researcher, University of Helsinki) on behalf of the Finnish Society for Aesthetics.

Viime vuosina Uuden Musiikin Kilpailusta on kasvanut korkeatasoinen ja kansainvälistä huomiota keräävä musiikkikilpailu, joka houkuttelee niin eturivin artisteja kuin läpimurtoaan etsiviä tulokkaita. UMK on tuottanut monia Suomen viime vuosien kuunnelluimpia kappaleita ja näin vaikuttanut siihen, mitä suomalaiset kuuntelevat ja miten suomalainen populaarimusiikki näyttäytyy maailmalla. UMK:ta on etenkin kiittäminen rap-artisti Käärijän läpimurrosta, joka on ollut vuoden 2023 huomattavin esteettinen ilmiö. 

Samalla UMK on palkintoperusteiden mukaisesti siivittänyt keskustelua hyvästä ja huonosta mausta, Euroviisuista ja jaetuista esteettisistä kokemuksista. 

Suomen Estetiikan Seuran nimeämänä palkinnon valitsi seuran puheenjohtaja FT, dos. Harri Mäcklin sekä seuran hallituksen jäsen, FM Anne Rysti.

The Global Aesthetic Achievement of the Year 2023

The Little Princess Trust has been gifting free wigs to children and young people with hair loss since 2005. In doing so, the charity has promoted discussion about the dimension and relevance of aesthetics in everyday life and its connection to ethics and personal identity beyond commercial interests and influences.

The charity has diligently highlighted the importance of being able to express one’s identity in a way one chooses regardless of age, state of one’s health, and financial status. Additionally, relying on donations, the Little Princess Trust has brought attention to the duty of social care we all share in our everyday lives and to the potential low threshold actions, such as donating hair, that can improve the aesthetic well-being of others.

For these reasons, the jury deems The Little Princess Trust to fulfill the criteria of the Global Aesthetic Achievement of the Year Prize for its long-standing and praiseworthy work.

The Prize winner was chosen on the behalf of the Finnish Society for Aesthetics by Nemesio García-Carril Puy (PhD, Complutense University of Madrid), Onerva Kiianlinna (Doctoral Researcher, University of Helsinki) and Alpo Väkevä (Doctoral Researcher, University of Helsinki).

Suomen Estetiikan Seuran syysseminaari – Taidekokoelman estetiikkaa

13:00 Alkusanat ja puhujien esittely
13:15 Johanna Ruohonen – ”Lyhyt puheenvuoro Taidekodin kokoelman ripustuksesta”
13:30 Kari Tuovinen – ”Taidekokoelmien estetiikkaa: uusia käsitteitä ja tutkimustuloksia”
14:15 Jussi Pentikäinen – ”Taiteen desakralisaatio: Hans-Georg Gadamerin museokritiikki”

15:00–15:30 Tauko

15:30 Saara Hacklin – ”Kokoelman rajoilla: nykytaiteen monimuotoisuutta jäljittämässä”
16:15 Denise Ziegler – ”Interventio: Varasto – taiteilijan kokoelma”
16:30 Matti Tainio – ”(Nyky)taide sairaalassa, esteettisiä näkökulmia”
17:15 Loppukeskustelu
17:45 Palkintojen jako
18:30 Tilaisuus päätyy

Tervetuloa kaikille!

Missä: VÄRE (luokka F102), Aalto-yliopiston campus (Metro-aseman rakennus)

Uusien medioiden, teknologian kehityksen ja elokuvan rooli nykyelämän estetiikassa on aihe, josta käytävällä keskustelulla on pitkät juuret.

Vuosisata sitten elokuvasta keskusteltiin kiihkeästi. Painopiste oli yleensä teknologiassa. Gilbert Seldes esitti kirjassaan The Seven Lively Arts (1924), ettei kasvavasti näytelmällisyyteen perustuva elokuvatuotanto kylliksi hyödyntänyt elokuvan teknisiä mahdollisuuksia. Nopeat leikkaukset ja slapstick mahdollistivat elokuvassa taiteellisen ilmaisun, jonka hyödyntämisessä elokuvatuotanto epäonnistui teatterimaisilla otteillaan. Walter Benjamin kuvitteli elokuvan uusien mahdollisuuksien, kuten lähikuvan ja hidastuksen tekevän ihmiskunnan tietoisemmaksi ympäröivästä todellisuudesta.

Median ja teknologian edistysaskeleista uumoiltiin aikamoista science fictionia 1990-luvulla. Jaron Lanier visioi meidän kaikkien istuvan pian virtuaalikypärät päässä. Laitteen kulttuurisena ykköstehtävänä hän näki television tuhoamisen. Mario Perniolan mediafilosofiassa keskityttiin kulutuskulttuurin vaikutuksiin. Ajattelija näki kulutustuotteiden ja mediatarjonnan vyöryn ajavan ihmisen kokemaan itsensä lopulta vain esineeksi tai koneeksi.

Digitaalinen kulttuuri on kehittynyt usein kuitenkin lähinnä mahdollistamaan turvallisia perusasioita isovanhempien videotervehdyksistä karttaohjelmiin. Kännykät mahdollistavat suunnistamisen ja tiedonsaannin vieraissa kaupungeissa paikkatietojärjestelmineen ja varsin nopeasti päivittyvine sääkarttoineen.

Toisaalta kone- ja esinemetaforat, ja ihmisen paikoin oudot kokemukset teknologiasta ovat nekin tulleet jäädäkseen. Taiteessa teknologialla leikkiminen on saanut jopa äärimmäisiä ilmaisuja. Missä mennään nyt? Instagramin ja TikTokin loputon montaasivirta on tuonut ihmisten arkeen valtavasti slapstickia. 5G-estetiikka ohjaa liikkumista ja pitää tietomme ajan tasalla. Miten ihminen itse, teknologisena oliona, mediana, toimii nykypäivän käsityksen mukaan – aivotutkimuksen ja mielenfilosofian uusien näkökulmien kautta katsottuna? Voisiko esteettistä arvostelmaa ajatella esteettisen kokemuksen mediana? Näihin kysymyksiin paneudutaan SES:in keväseminaarissa.

Seminaariin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Ohjelma

12:00             Alkusanat ja puhujien esittely

12:15             Max Ryynänen, ”Videomies”: Ihminen mediassa, media ihmisessä – Mario Perniolan media- ja elokuvafilosofia

13:00             Enea Bianchi, Becoming-thing. The experience of virtuality in Mario Perniola (Huom! Tämä alustus tapahtuu Zoomin välityksellä ja se on englanniksi)

13:45             Tauko 30 min

14:15             Onerva Kiianlinna, Ihmisen mekaniikka: esteettinen arvostelma esteettisen kokemuksen mediumina

15:00             Sanna Lehtinen, 5G-estetiikka

15:45             Loppukeskustelu

Lisätietoja: Max Ryynänen (max.ryynanen@aalto.fi, 050 336 5394)